huonoista lukion papereista
Tuossa on tuo ketju motivaatiottomasta lukiolaispojasta ja moni siinä kertoo, että huonoilla lukion papereilla ei ole tulevaisuutta. Joissain palstan ketjuissa on väitetty jopa, että keskivertopaperit ei riitä mihinkään.
Jälkimmäinen väite on aivan puutaheinää, minkä ymmärtää jokainen, joka katsoo vähän ympärilleen. Seiskan-kasin keskiarvoilla lukiosta kirjoittaneet ihmiset eivät säännönmukaisetsti syrjäydy, sehän tarkoittaisi että suurin osa ihmisistä syrjäytyisi.
Ensimmäinenkin väite pitänee paikkaansa vain ammattikorkeakoulujen osalta. Ammattikorkeakouluihin pyritään osittain pääsykokeella ja osittain keskiarvolla ja keskiarvon merkitys voi olla huomattava.
YLiopistoissa ja korkeakouluissa asia on kokonaan toinen. Täällä todistuspisteiden määrä sisäänotossa on ylipäänsä aika vähäinen ja lisäksi ne todistuspisteet otetaan yleensä nimenomaan ylioppilastodistuksesta, ei lukiotodistuksesta. Kirjoituksistakin usein katsotaan vain ainereaalin pistemäärä, joskus sen lisäksi joko kokonaisäänimäärä tai äidinkielen tai matematiikan arvosana. Pääsykoepisteet merkkaavat eniten, siis käytännössä sen oppiaineen osaaminen, jota hakee opiskelemaan.
Niinpä jollakulla, joka on sählännyt ekan tai tokan vuoden lukiossa, mutta sitten tsempannut ja lukenut kirjoituksiin, on ihan hyvät mahdollisuudet yliopisto-opintoihin. Pääasia on, että tsemppaa jossain vaiheessa, ja opiskelee sitten kunnolla sen aineen, jota aikoo hakea opiskelemaan (tai sopivat lähiaineet, jos kyseessä on joku logopedia tai lääketiede, joita lukiossa ei tietenkään opeteta, eikä kirjoituksissa ole).
Tästä huolimatta sanon, että lukion käynti kannattaa, vaikka sitten huonomminkin paperein, koska vaikka yliopistoon voi periaatteessa pyrkiä ihan millä tahansa keskiasteen todistuksella, huonomminkin paperein käyty lukio kahlaa läpi niin paljon yleissivistystä ja ennen kaikkea se opettaa (ennen pitkää, jossain vaiheessa) sellaista opiskelutyyliä, joka sopii teoreettisiin opintoihin. Lukion käyneen on siis käytännössä usein ammattikoululaista helpompi omaksua omasta aineestaan pääsykokeessa tarvittava määrä tietoa ja sovelluskykyä, ja monesti osa asioista on jo opeteltu edes jollain lailla siellä lukiossa.
Kirvestä ei siis missään tapauksessa kannata heittää kaivoon vain siksi, että arvosanat on huonoja tai keskinkertaisia, jos akateemiselle alalle aikoo, etenkään jos siellä on se yksi tai kaksi ainetta joukossa, jotka menevät hyvin ja joiden pääsykokeisiin tähtää.
Kommentit (3)
Itse kirjoitin 9,5 keskiarvolla ja ei minullakaan huonosti mene, mutta ihan hyvin ovat elämässään pärjänneet myös ne luokan pojat, joiden keskiarvo oli seiskan paikkeilla, kielet viitosia (parin uusinnan jälkeen), reaaliaineet kuutosia ja matematiikka ja fysiikka ysiä tai kymppiä. Dippainssejä niistä kaikista on tullut ja kaikki elättävät perheensä ja ovat muutenkin niin kuin normaaliin keskiluokkaan kuuluu.
On minulla yksi sellainenkin kaveri, joka pääsi lukioon vasta kymppiluokan käytyään, kahlasi sen läpi "ei-mitenkään-erityisesti" eikä ollut hyvä eikä juuri kiinnostunutkaan mistään muusta kuin historiasta. Yliopistoon se kumminkin pääsi ja siellä pärjäsi hyvin, koska siellä ne pakolliset kurssit muusta kuin omasta aineesta ja itse valitusta sivuaineesta on aika vähäisiä. Sen väitöskirja valmistuu ihan kohta.
joka suunnasta toitotettu, että vain huippuoppilailla lukiosta on asiaa yliopistoihin ja muihin jatkokoulutuksiin.
Ajattelin aina ettei minulla ole mitään asiaa minnekään. Sitten päätin tutkia hieman tarkemmin koulujen pääsyvaatimuksia ja tajusin että KUKA TAHANSA jolla on toisen asteen koulutus, siedettävin tuloksin voi päästä MINNE TAHANSA jos vain tahtoa löytyy.
Itse menin hyvään ja erittäin vaikeapääsyiseen ammattikorkeakouluun keskivertoisilla ammattikoulunpapereilla. Nyt täydennän aiempia suorituksiani niin, että voin pyrkiä yliopistoon C - M papereilla. Ja mahdollisuudet on ihan hyvöt kun vain ottaa sen pääsykoekirjan käteen :)
Itse löin lukion läskiksi ja numerot tippuivat ysisä kutoseen ja seiskaan. Kirjoitukset eivät juuri paremmin menneet. Mutta jatko-opintoihin sillä ei ole ollut vaikutusta, korkeakoulututkinto löytyy.
Mutta noin periaatteessa olen sitä mieltä, ettei heikolla koulumenestyksellä voi kovin hyvin tsempata kirjoituksiin. Opettajan mielikuvilla kun on merkitys arviointiin ja sitä kautta myös lautakunnan pisteytyksiin.