Miksi ihmiset ovat kaksinaamaisia?

Olen sellainen kiltti ja innokas ihminen joka oikeasti voisi rakastaa kaikkia. Monta kertaa olen pettynyt siis niiiin monta kertaa kun olen tutustunut ihmiseen ja olen luullut että hän on ihana, ystävällinen, iloinen kuten minä, että nyt löysin ihmisen jonka kanssa tulee olemaan hauskaa. Ja lähes aina enemmän tutustuessa alkaa huomaamaan heidän kuoren alta oikean puolen. Niin monet ihmiset esittää toisille mukavaa ja kehuu ja pyytää vaikka kahville ja kun tämä henkilö poistuu, tämä esittäjä on "Joo en todellakaan oo menossa kahville en vaan kehannut sanoa ettei kiinnosta. Ja ihan hirvee oli tuo sen paita oikeesti."

Olen ihan järkyttynyt kun ajattelee miten moni ihminen tätä tekee. Itse en luota kehenkään kuka mielistelee tai kehuu. Harmittaa aina huomata että tämäkään ei ole oikeasti kiva ihminen. Ex mieheni oli myös tällainen. Hän oli kaikille niiin mukava, hänellä oli paljon tuttuja ja kaikki pitivät hänestä. Ajattelin että nyt löysin aarteen, tämä on niin empaattinen ihminen. Noh totuus paljastui parissa kuukaudessa. Haukkui aivan kaikki selän takana. Kehui miten koira koulutetaan väkivalloin että kyllä muuten tottelee sen jälkeen. Nauroin jollekkin ankka videolle niin tämä kommentoi että nuokin joutaisi kaikki tappaa, vtun rumia eläimiä. Ensin tämä mies oli siis aivan herttainen ja ihana ja empaattinen mutta totuus oli täysin päinvastoin. 

Olenkin aina itse oppinut ajattelemaan kun huomaan negatiivisten ajatusten tulevan että olenko ite parempi ihminen?  Useasti en ole ja siksi ajattelen "hän on juuri hyvä noin" mutta esimerkiksi näissä edel.mainituissa tapauksissa, kyllä olen parempi. Ja toivon että jokainen yrittäisi ajatella jotain hyvää kaikista. Ja verrata itseen että onko itsessä jotain vikaa ennekuin tuomitsee toisen. Jos et pidä jostain niin älä mielistele, älä hauku. Ole neutraali.