mietittekö äitinne mielipidettä kun valitsette lapselle nimeä?

lukuunottamatta omaa miestä ja lapsia.

Lapsihan on minun, ei äitini. Ihan sama, pitääkö äitini (tai anoppini) lasteni nimiä rumana, ne ovat MINUN lapsiani.

Siis sillä tavalla, että on osatekijänä mukana, mutten mitenkään äidin mielipiteiden mukaan päätöstä tehnyt.



Yhdestä nimestä tiesin, ettei herättäisi äidissä mukavia muistoja, joten sitä en edes harkinnut vaikka kaunis nimi onkin.

hän pidä nimestä. Ei se ole vaivannut minua, omia lapsiani ovat. Mummukin on tottunut myöhemmin lasten nimiin, ihan kaikkiin.

joka äidinkin suosikki, kuopuksen nimestä äiti ei tykännyt kun laitettiin ja ainakin aluksi vaikutti että äiti tykkää esikoisesta nimen perusteella enemmän.. tai sitten mummu ihan tietoisesti näytti sen, jotta minulle tulisi paha mieli. ei enää kuitenkaan toimi noin..

kuulostaa hullulta, tiedän.. ;)

Ihan tarpeeksi vaikeaa oli löytää sellainen nimi, joka miellytti mua ja miestä, jos olisi vielä muidenkin mielipidettä kyselty, niin lapsella tuskin olisi nimeä vieläkään. Me vaan ilmoitettiin molempien vanhemmille, että lapsen nimi on sitten tämä. En tiedä mitä mieltä ovat, en ole kysellyt.

omien vanhempieni mielipiteet, mutta tietysti lopullinen päätös tehdään miehen kanssa kahdestaan. Voisin antaa lapselle omasta mielestäni ihanan nimen, vaikka tietäisin, ettei äitini siitä pidä. Itse asiassa tyttömme toinen nimi on tällainen, ettei äitini sitä varmasti olisi koskaan itse valinnut.

Ihan tarpeeksi vaikeaa oli löytää sellainen nimi, joka miellytti mua ja miestä, jos olisi vielä muidenkin mielipidettä kyselty, niin lapsella tuskin olisi nimeä vieläkään. Me vaan ilmoitettiin molempien vanhemmille, että lapsen nimi on sitten tämä. En tiedä mitä mieltä ovat, en ole kysellyt.

Uskon sitäpaitsi, että vanhempani ja appivanhempani eivät edes kovasti pidä valinnoistamme, mutta en välitä. Sen sijaan siskoni sai vähän piilosyötettyä asenteita jo ennen kuin lapsi oli syntynyt kertomalla, miten inhoaa tiettyjä nimiä jne. Käskin lopettaa sen takia, etten halunnut itse alkaa inhota niitä nimiä tiedostamattani. Tosin lapsi sitten sai ihan oman nimenvääntömme takia täysin toisenlaiset nimet.

kun esikoiselle annettiin anopin toinen nimi kolmanneksi nimeksi, että loukkaantuuko. Tosin esikoisen etunimi on mun äidinäidin etunimen lempinimi, joksi siis mummoani välillä kutsutaan.

tosin äitini oli silloin jo kuollut

Tai siis kerroin nimen äidilleni joka tykkäsi nimestä kovasti. :) Anoppi piti ensimmäisestä nimestä, mutta ei toisesta.