Suomen paisunit julkinen sektori ja koulumaailma

Tässä yksi ajatus Suomen paisuneesta julkisesta sektorista:

Ministeriötasolta lähtien koulumaailmasta tehdään byrokraattisempaa, muutoksia on vuosittain ja perustyötä rahoitetaan ja innovoidaan yhä enemmän hankkeilla ja jollain erikoisrahoituksella. Kaikki tämä vaatii virkamiehiä ministeriöön ja opetushallitukseen. Kuka kehittää, keksii ja tulkitsee mitäkin mitä silloinen opetusministeri avustajineen keksii. Nyt meneillään on oppimisen tuen lakiuudistus, jonka piti suorastaan mullistaa oppimistulokset ja vähentää byrokratiaa ja tärkeimmäksi, yhtenäistää käytäntöjä koko Suomen maassa. Nyt vaan lain tultua jo voimaan, jokainen opetuksen järjestäjä yrittää tulkita lakia omalla tavallaan ja kehittää käytäntöjä siirtymävuoden aikana.

Kunnissa tarvitaan kaiken tämän humppailun vuoksi opetustoimeen johtajaa, kolmea eri päällikköä, suunnittelijaa ja kaikille sihteeriä. Kouluihin tarvitaan lisää henkilökuntaa toteuttamaan suunnitelmia ja homma vaan paisuu paisumistaan.