Kenen kanssa olet käynyt elämäsi parhaat keskustelut?

Psykoterapeutin :D. Jouduin vielä maksamaan niistä keskusteluista. 

 

jos sitä ei lasketa, niin pitkäaikaisimman lapsuudenystäväni kanssa, joka on myös sukulaiseni ja mieheni. 

Joskus monta vuotta sitten pubissa oluttuopin ääressä viikonloppuiltana. Siellä tapasi uskomattoman hienoja persoonia. Tuo pubikulttuuri pitäisi saada takaisin. Ne kovimmat filosofit olivat sellaisia Tuomari Nurmion oloisia.

Sisareni, ja erään satunnaisen lenkkeilykaverin jota en juuri tunne, mutta silloin tällöin satumme lenkillä vastakkain ja kuljemme yhtä matkaa keskustellen samalla.

Parhaan kaverini. Entinen armeijakaverini, vaikka tuosta on aikaa jo yli 30 vuotta.

Joidenkin kanssa se vain onnistuu. Siinä on sopiva mätsi yhteensopivaa kemiaa, aitoa innostusta ja kiinnostusta siitä, mitä toinen ajattelee, kykyä reflektoida ja prosessoida kummankin näkemystä. Siinä ei ole kiire minnekään ja siinä ei yritetä toppuutella toisen ajatuksia tai muuttaa niitä erilaisiksi. Siinä osataan kuunnella ja siinä osataan vastata siihen, mistä puhutaan. Siinä otetaan toinen vilpittömästi vastaan ja siinä on samankaltaista sopivassa hetkessä älykästä huumoria. Se antaa euforisen täyttymyksen tunteen. Tunteen, että vihdoin joku kuuntelee ja ymmärtää ja se tekee sen, että kaikki murheet ja ahdistukset, joita sulla ehkä onkin, ne pienenee hetkeksi. Koska sait jakaa ne. Ai että. God bless good talks. 

Puppan 👴🏻

Siskon ja ystävän.

Vierailija kirjoitti:

Puppan 👴🏻

Oujeee!!!

Mieheni kanssa. 

Eräs lyhytaikainen naispuolinen työkaveri. Nopeat aivot ja mikään aihe ei tuntunut oudolta. 

Hmm niin ehkä edesmenneen isoäitini kanssa kun oli jo hoitokodissa. Siksikin että hän oli haastava persoona mutta meillä oli hyvä yhteys loppuajasta. Muisteli nuoruuttaan paljon ja yhdessä naurettiin vedet silmissä monelle asialle. 

Siskon

Isäni kanssa. 

Jeesuksen

Mieleni kanssa. 

Entisen ystävän. Hänellä oli vahva ja eletty kokemuspohja aiheisiin joista olin ja olen syvästi kiinnostunut. Harmittaa että ystävyytemme päättyi.

Yhden ystävän ja jo aikuisen lapseni kanssa. Molemmat älykkäitä, toinen sopuisalla tavalla ja hauska. Toinen hauska ja haastava, mutta valtavan empaattinen.

Miehen, aikuisen tyttären, sienipäissäni jumalten.

Firman pikkujouluissa oli ruokalajina hodareita ja tacoja sellaisesta hodarikojusta, jota piti 20v tyttö.

Hän sanoi päässeensä lääkikseen ihan tosta noin vaan, ekalla kerralla kuulema "vitsillä" kokeili ja haki.

Siis jumankauta hän puhui mulle fysikaalisista mallinnuksista ja BI tasoista, en tiennyt yhtään mistä oli kyse mutta totesin hänelle että "älykkyys on suunnattoman seksikästä". Noh, onnekseni ilta päättyi siihen että laitoin nakkia hänen sämpylänsä väliin, majoneesin kera.

T. Tavallinen tyhmä insinööri 38v

Itseni 😅