Kotiäiti töihin ja mies koti-isäksi.. hohhohhoo!!
Kuukausi on vierähtänyt ja kyllä on mies oppinut, että ei se kotona olo mitään lomailua ole, vaikka niin aina luuli kun minä olin kotona. Ei saa tehtyä paljon mitään kotona "kun on lapset jaloissa". Ruoka sentään on tehtynä.
Tulen töistä kauppakassin kera, ruokapöydän kautta alan siivoilla keittiöstä sotkut ja näppään pyykit koneeseen, otan entiset kuivumasta ja sitten alan vingutella imuria. Ja mitä tekee mies, melkein samalla ovenaukaisulla se lähtee aina jonnekin. Koska tietysti on ansainnut nyt vapaaillan, kun kerran on lasten kanssa päivän ollut. Se ja sama, kun en jaksakaan mihinkään edes mennä.
Mutta ärsyttäähän tuo, että IKINÄ ei itselläni ollut samaa mahdollisuutta alkaa esim. harrastaa jotain iltaisin. Ei mitään kuvitelmia siitä, että minä olisin johonkin voinut lasten kanssa päivän viettämisen jälkeen. Ehei, kun mies tietysti tuli söi, lepäsi ja ansaitsi sitten raskaan työn vastapainoksi vapaaillan. Viikonloppuisin jos yritin jonnekin lähteä, niin about kerran vuodessa se onnistui ja silloinkin riidan kera mennen tullen palatessa.
Ja miehestä on tullut vielä vainoharhainenkin. En ole viikkoon jaksanut innostua seksistä ja mies sanoi, että se on selvä merkki siitä, että minulla on työpaikalla jotain sutinaa. Ainoa fiba tuossa kuvitelmassa on se, että työpaikallani on vain naisia ja olen 100% hetero. Voi elämänkevät! Ja vielä ensi kesään tätä pitää jaksaa...
Kommentit (6)
Toisille se on tehtävä iso numero jos tekee kotihommat ja toiset ei kykene siihen koskaan, aina ihmettelen miten nykyäöän voidaan olla vielä elossa yli 40v. kun tuntuu että alle 30v. joutuu jo kantamaan puolen maailman vastuut kun lapset on tiellä, ruokaa pitää tehdä, siivota pitää, pitää käydä töissä, kyllä te olette suoraan sanottuna tosi surkeita tapuksia.
Ja minä töissä. Totesin, että on muuten meidän perheessä viimeinen kerta. Kun tulin töistä, päivän ruoka-astiatkin olivat kaikki pöydässä, edelliset oli tuupittu vain vähän keskemmälle, että uudet mahtuivat...
Tosin sen jälkeen, kun aikani soilusin, mies kykeni vähän parempaan. Miehen urakka oli muutenkin helppo, hänellä oli kotona vain vauva. Lisäksi hänen täytyi huolehtia esikoinen esikouluun ja takaisin. Keskimmäinen lapsistamme - se kaikkein haastavin - oli vielä hoidossa ja kulki minun mukanani.
Kun minä jäin tuon jälkeen kotiin, minulla oli kaikki lapset ja silti sain kodin pysymään edes suunnilleen siistinä.
voisitko (jos vakava ja rauhallinen keskustelu ei auta)
a) jättää siivoamatta, jos vain kestät (kaupassa on varmaan pakko käydä)
b) selittää, että tarvitset myös ainakin yhden "vapaaillan" viikossa, ja pitää sen kanssa + vkl-menoja joskus myös sinulle. Selitä, että olet uupunut ja näin jaksaisit sitä seksiäkin paremmin.
Mustasukkaisuus on paha merkki, oliko sitä ennen lapsia vai vasta nyt? Toivottavasti on vain miehen reaktiota muuttuneeseen elämäntilanteeseen.
Mies vauvan kanssa kotona, vanhemmat lapset tietysti hoidossa. Paitsi mulla oli vauvan syntymästä lähtien mukana koko lössi, kun muuten olis menny hoitomaksuja. Jää ylitöihin, tee pitkää päivää, sano meneväsi suoraan harrastuksiin.. Itse en tuota silloin tajunnut tehdä. Mutta kyllä me naiset, noin yleisesti, olemme sata kertaa sitkeämpiä kuin miehet.
Älkää nyt kuitenkaan menkö siihen lankaan, että "kaikki" miehet ovat tuollaisia. Mun mies olis vuoden hoitovapaalla ja siistimpää oli kuin mun ollessa kotona, ja teki terveellistä ruokaa lapselle, minä pääsin myös harrastamaan jne. jne. (ok oli vain yhden kanssa mutta kuitenkin). Eli vaatikaa tasa-arvoa.
5
jos ei osaa edes pyykkiä pestä jne.Teillä on tuo roolitus muutenkin pielessä,mies taitaa olla vain yksi lapsista.