Mua häiritsee hirveesti että mitä kaikki ajattelee kun erotaan

että miksi erositte. Ihan muuten vain...

Ne syyt on ihan henkilökohtaisia.

ja ihmettelee, että miten itsekäs paska tuokin oli kun pilasi lapsilta elämän ja rikkoi perheen.

Mutta mitä siitä. Kun itse tiedät, että se on parasta sinulle ja lapsille ja miehellesi niin sitten eroat ja et välitä muiden paskanpuhumisista.

että kuvittelee avioliiton olevan AINA se paras vaihtoehto, aikuisille ja lapsille?



Jos joku näin väittää, niin hänellä taitaa itsellään olla todella paha olo liitossaan. Mutta pakko on vaan kärvistellä siinä ja pilata kaikkien elämä.

koska sä et osaa itsellesikään perustella eroa. Joten sä tiedät, että ei muutkaan voi sitä ymmärtää, koska et itsekään ymmärrä.

Miksi tuhoat lastesi elämän jonkun selittämättömän oudon fiiliksen takia? Voisitko olla aikuinen ja selvittää, mikä mieltä painaa!?!? Ei ero ole mikään portti autuuteen.



Mun vanhemmat erosivat, kun olin 10v. Äiti on myöhemmin kertonut, että ero oli virhe. Ei ollut mitään varsinaista syytä. Äiti ei vain jaksanut perusarkea. PERUSARKEA!!



Mulla on mennyt 25v käsitellessä vanhempieni eroa. En ole uskaltanut mennä naimisiin itse, vaikka meillä on kolme lasta.



Mieti nyt vähän ja aikuistu.

kaikkein arimpaan paikkaan: MIKSI. Jos et osaa sanoa sitä itsekään.



Oletkohan noin 34-vuotias? Tuo pohdiskelun vaihe menee ohi useinvuodessa-kahdessa ja kuuluu ikään. Vika ei ole välttämättä liitossa. On päivitettävä omaa päätään.

tuntui mietityttävän juuri se, että mitä muut ajattelee.

Vaikka hän itse halusi erota koska löysi toisen naisen. Kaikkein vaikeinta oli kertoa sukulaisilleen. Työkavereilleenkaan ei kertonut, kun "mitä ne nyt mahtaa ajatella että millainen mies hän oikein on?!"

Ei ole mitään erityistä, isoa syytä. Ei alkoholismia, väkivaltaa tms.

Kaikki voi olla periaatteessa "hyvin", mutta se tunne ja tunnelma kotona on jotain muuta. Jos ihminen ei tunne itseään onnelliseksi niin kai on ihan luonnollista, että pyrkii muuttamaan tilannetta.

olen eronnut vähän yli vuosi sitten ja minulta ei ole kukaan muu kysynyt että MIKSI? kuin oma äitini ja siskoni. Heille nyt ihan mielelläni kerronkin. Kyllähän sitä joku varmaan pohtii, että miksiköhän nuo erosivat, mutta siinähän pohtii. Lapseni 8 ja 11-v eivät myöskään ole osoittaneet mitään oireilun merkkejä, ero voidaan joskus hoitaa myös ihan "sivistyneesti", asumme lähekkäin miehen kanssa, pystymme keskustelemaan ja tulemme jopa paremmin toimeen kuin ennen eroa. Luulen, että me kaikki voimme paremmin kuin ennen eroa.

Lasten ikää myöten...

ja ihmettelee, että miten itsekäs paska tuokin oli kun pilasi lapsilta elämän ja rikkoi perheen.

Mutta mitä siitä. Kun itse tiedät, että se on parasta sinulle ja lapsille ja miehellesi niin sitten eroat ja et välitä muiden paskanpuhumisista.

mutta mitäpä tuosta välittämään. Anna paskojen jauhaa ja ajattele vain itseäsi. Sinulla on vain yksi elämä.

Jos joku sattuu kysymään tai ihmettelemään, niin vastaa kuten asia on, jos nyt pystyt asiasta puhumaan.

Taitaa olla melkoisen yleistä nykyään..Kannattaisiko ensin selvittää vaikka psykologilla minkälaista muutosta tarvitset ja miksi? Se tuskin johtuu perheestäsi kuitenkaan.



Moni myös ajattelee että eron jälkeen olen onnellinen ja kaikki on helppoa,voin kertoa että näin ei ole.Varsinkin lasten oireiluun ja pahan olon purkamiseen menee sinulla vuosia,jossain kohtaa tajuat minkä virheen menit tekemään.

johdukaan vaan minusta itsestäni. Olen tätä jo työstänyt itsekseni vuoden ja päätynyt siihen, että tarvitsen asumuseron, joka toivottavasti selvittää ajatukset.



ap

olen eronnut vähän yli vuosi sitten ja minulta ei ole kukaan muu kysynyt että MIKSI? kuin oma äitini ja siskoni. Heille nyt ihan mielelläni kerronkin.

Kyllähän sitä joku varmaan pohtii, että miksiköhän nuo erosivat, mutta siinähän pohtii.

Lapseni 8 ja 11-v eivät myöskään ole osoittaneet mitään oireilun merkkejä, ero voidaan joskus hoitaa myös ihan "sivistyneesti", asumme lähekkäin miehen kanssa, pystymme keskustelemaan ja tulemme jopa paremmin toimeen kuin ennen eroa.

Luulen, että me kaikki voimme paremmin kuin ennen eroa.

eniten tällä hetkellä pelottaa lapsille kertominen, että miten se pitäisi hoitaa. Kerron sitten kun mulla on kämppä valmiina...



ap