Miksi kukaan haluaa muuttaa pois meren ääreltä? En vaan tajua.

Sisämaassa ei ole tuulista. Myöskään asuntoihin ei tule merestä aiheutuvia vaurioita (suola jne.) Meren äärellä asuminen on myös yleensä kallimpaa

Koska Saimaan rannalla on paljon parempi. 

En muuttaisi ikinä merenrannalle. Järven kylläkin. Nyt vain joki. 

Sinilevä, punkit, hanhet, koirat, yms. 

Vierailija kirjoitti:

Koska Saimaan rannalla on paljon parempi. 

Juu, ainakin Helsingin edustalla meri on ihan paskaista ja leväistä... ennemmin kirkkaiden Saimaan vesien äärelle lähtisin, jos valita voisi!

Tarkoitat kai murtovesialtaan ääreltä? 

Sen samean, saastuneen, haisevan levälammikon?

Jos elät kaupungissa "meren äärellä" niin harvemmin edes fyysisesti pääset johonkin merenrantaan josta pääset itse mereen.

Kylmä tuuli. Ja kun on pieniä lapsia, niin se vesistön läheisyys on miinus uimataidottoman lapsen kanssa. Asutaan itsekin vesistön äärellä, ja todella tarkkaan saa vahtia lapsia. Eli ymmärrän kyllä hyvin, jos lapsiperhe ei halua muuttaa paikkaan jossa rannassa alkaa heti äkkisyvä.

Mä tajuan aika monia erilaisia tapoja, haluja, kiinnostuksenkohteita, mitä tahansa, vaikka ne olisivat ihan erilaisia kuin omani. Itse haluan elää meren lähellä, mieluiten asuisin merenrannassa, mutta sellaiseen kotiin ei ole varaa. Meri on vaan niin paljon enemmän kuin järvi, vaikka järvien rannallakin olen viihtynyt eikä niissä ole mitään vikaa.

Ainoa, mitä en tajua, ovat ihmiset, jotka eivät pysty ymmärtämään, että kaikki eivät ole samanlaisia kuin itse on. Siis minä-minä-ihmisiä en tajua. Heitä tuntuu olevan nykyään yhä enemmän. Joskus ajattelen, että kyse on älykkyydestä (tai siis sen puutteesta), ei pelkästään empatiakyvyttömyydestä eli kyvyttömyydestä asettua toisen ihmisen asemaan. Koska sitähän se on, minä-minä-ajattelu: ei tajuta ollenkaan, että ihmiset ovat erilaisia, eikä hyväksytä erilaisuutta.

Minusta maailma olisi tosi tylsä, jos kaikki olisivat samanlaisia. Vaikka samanlaisia kuin minä.

Karsee tuuli ympäri vuoden. Vain Myrskyluodon Maija viihtyy meren äärellä.

Suomessa on paljon näitä järvenrannoilla kyyhöttäviä. Tampere esimerkiksi. Ei siinä mitään pahaa. Itsellä kokemus molemmista, jonka perusteella meri.

Kävin juuri Kanadassa. Atlantin vesi on kaupungin satamassakin ihan kristallin kirkasta. Pohjaan asti näkee helposti. Siihen verrattuna itämeren hernekeittosinileväpaskamössö on häpeäpilkku Suomelle.

Jäätävä tuuli lähes 365 päivää vuodessa.

Koko kesä voi mennä niin, että ulos ei ole asiaa ilman takkia, vaikka mittari näyttäisi hyviä lämpöasteita.

Asun kilometrin päässä merenrannasta. Meri ei merkitse minulle tunnetasolla mitään. Sielunmaisemani on järvenranta. 

Vierailija kirjoitti:

Jäätävä tuuli lähes 365 päivää vuodessa.

Koko kesä voi mennä niin, että ulos ei ole asiaa ilman takkia, vaikka mittari näyttäisi hyviä lämpöasteita.

No höpöhöpö. 

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on paljon näitä järvenrannoilla kyyhöttäviä. Tampere esimerkiksi. Ei siinä mitään pahaa. Itsellä kokemus molemmista, jonka perusteella meri.

Kävin juuri Kanadassa. Atlantin vesi on kaupungin satamassakin ihan kristallin kirkasta. Pohjaan asti näkee helposti. Siihen verrattuna itämeren hernekeittosinileväpaskamössö on häpeäpilkku Suomelle.

 

Suomi on vain yksi Itämeren maista. 

En keksi muuta syytä kuin pakon.

Saaristomeri on kyllä älyttömän kaunista. Ne kalliot ja karu luonto, lokkien äänet. Minulle se on sielunmaisema. 

Vierailija kirjoitti:

Sinilevä, punkit, hanhet, koirat, yms. 

Puhumattakaan muista myrkkylevistä. Asuin lapsuuteni ja nuoruuteni merenrannalla, en kaipaa sinne. Puhdas erämaajärvin on mun juttu.

Lokit pitävät hirveää ääntä. Niitä tosin on nykyään sisämaassakin.

Meillä järvi vieressä ja kyllä naiset oli melkein hysteerisiä tuon järven kanssa kun pelkäsivät että lapset hukkuu sinne. 

Sitten merivesi on kylmää ja tuulee paljon. Elämäntilanne vaikuttaa paljon.

Itse en edes tykkää miljoonalukaaleista jotka on meren rannalla. Liian isoja asuntoja.