Kun erosin puolisosta, ystävät tulivat kertomaan että olivat alusta asti ihmetelleet että mitä oikein näen ko. tyypissä
Mitä tuosta nyt ajattelisi? Tuntuu että nyt haukutaan minua huonosta mausta.
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Monesti sen kyllä näkee parisuhteista, että mitkä tulee kestämään ja mitkä ei. Paha siitä on sille ihmiselle sen suhteen aikana sanoa, ja turha jälkeenpäinkään.
Näinhän se on. Olen yrittänyt itse vaikuttaa tuttujeni mielipiteisiin jo ennen kuin suhde vakiintuu. Pari häröä äijää olenkin saanut karkotettua ystävieni luota.
Onpa törppöjä ystäviä. Ehkä voisit nyt samaan syssyyn hankkia muutaman uuden ystävänkin. Aloita vaikka uusi harrastus ja koita tavata mukavampia ihmisiä. Kyllä se siitä, tsemppiä.
Entisellä työkaverillani oli alkoholisti mies, joka oli myös työkaveriani selkeästi vanhempi. Kyseinen mies haastoi riitaa muiden vieraiden kanssa työpaikan avec tilaisuuksissa. Ihan käsittämätön "match", nähtävissä vain päättymätön lista vaikeuksia.
Aloittajan esimerkki on hyvin yleinen ja kliseinen pinnallisten ihmisten keskuudessa.
Ollaan kaikissa tilaisuuksissa mielin kielin ja eron jälkeen yhdessä haukutaan se exä yhdessä "mä olin alusta asti sitä mieltä...", "just joo vaikka alusta asti esitit sen hyvää kaveria aina".
Jostain syystä tämä juoruilmiö pyörii vain naisten keskuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan esimerkki on hyvin yleinen ja kliseinen pinnallisten ihmisten keskuudessa.
Ollaan kaikissa tilaisuuksissa mielin kielin ja eron jälkeen yhdessä haukutaan se exä yhdessä "mä olin alusta asti sitä mieltä...", "just joo vaikka alusta asti esitit sen hyvää kaveria aina".
Jostain syystä tämä juoruilmiö pyörii vain naisten keskuudessa.
Kyllä näitä kuulee miehiltäkin. Mutta mitä hyötyä siitä mielipiteestä on, kun maito on jo maassa, eli suhde päättynyt. Olisitte sanoneet mielipiteenne silloin, kun sillä olisi vielä ollut vaikutusta, eli suhteen aikana!
Sama minulla, vielä sanoivat, että löydät paljon paremmankin. No sinkkuna olen ollut sen jälkeen vasta 37 vuotta, että ilmeisesti yksi ihminen ja väärä valinta pilasi minut kaikilta muilta ihmisiltä.
No siltähän se on tuntunutkin, joten olkoon vaikka sitten totta.
Voihan se olla niinkin, että ystäväsi yritti sanoa että hän on iloinen, että olet nyt tehnyt hänen mielestään hyvän ratkaisun, kun olet eronnut. Yritti siis tukea päätöstäsi, jos vaikka epäröit teitkö sittenkään oikein.
Yleensä ystävä saa aika nopeasti näpeilleen, jos lähtee kertomaan epäilyistään suhteen alkuaikoina.
Vierailija kirjoitti:
Sama minulla, vielä sanoivat, että löydät paljon paremmankin. No sinkkuna olen ollut sen jälkeen vasta 37 vuotta, että ilmeisesti yksi ihminen ja väärä valinta pilasi minut kaikilta muilta ihmisiltä.
No siltähän se on tuntunutkin, joten olkoon vaikka sitten totta.
Onko pieni paikkakunta? Yksi huono valinta voi "leimata" ihmisen loppuiäksi. "Tuo on se joka oli sen kaamean Romppasen kanssa naimisissa"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan esimerkki on hyvin yleinen ja kliseinen pinnallisten ihmisten keskuudessa.
Ollaan kaikissa tilaisuuksissa mielin kielin ja eron jälkeen yhdessä haukutaan se exä yhdessä "mä olin alusta asti sitä mieltä...", "just joo vaikka alusta asti esitit sen hyvää kaveria aina".
Jostain syystä tämä juoruilmiö pyörii vain naisten keskuudessa.
Kyllä näitä kuulee miehiltäkin. Mutta mitä hyötyä siitä mielipiteestä on, kun maito on jo maassa, eli suhde päättynyt. Olisitte sanoneet mielipiteenne silloin, kun sillä olisi vielä ollut vaikutusta, eli suhteen aikana!
Olisitko sitten tuon perusteella siitä paikasta ottanut eron? Tuskinpa. Olisit alkanut karttaa ystävääsi.
Mulla oli yksi laastarisuhde kun olin jätettynä mieli maassa ja kaverit taatusti näkivät paremmin että nyt ei ole hyvä "match". Mutta en kuunnellut heitä.
Valitettavasti tulin raskaaksi enkä kyennyt aborttiin. Jäin vangiksi suhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Sama minulla, vielä sanoivat, että löydät paljon paremmankin. No sinkkuna olen ollut sen jälkeen vasta 37 vuotta, että ilmeisesti yksi ihminen ja väärä valinta pilasi minut kaikilta muilta ihmisiltä.
No siltähän se on tuntunutkin, joten olkoon vaikka sitten totta.
Ja kaikki on tietysti ystäviesi syytä. 🙄
Ajattelitko, että he etsivät sinulle paremman? Jäit sitten sitä odottelemaan...
Eli he olivat alunperin kateellisia miehestä mutta nyt ilakoivat eivätkä pysty piilottamaan sitä enää.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli yksi laastarisuhde kun olin jätettynä mieli maassa ja kaverit taatusti näkivät paremmin että nyt ei ole hyvä "match". Mutta en kuunnellut heitä.
Valitettavasti tulin raskaaksi enkä kyennyt aborttiin. Jäin vangiksi suhteeseen.
Ja sekö kaikki oli ystävien syytä?
Eiköhän jokainen tee omat valintansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monesti sen kyllä näkee parisuhteista, että mitkä tulee kestämään ja mitkä ei. Paha siitä on sille ihmiselle sen suhteen aikana sanoa, ja turha jälkeenpäinkään.
Näinhän se on. Olen yrittänyt itse vaikuttaa tuttujeni mielipiteisiin jo ennen kuin suhde vakiintuu. Pari häröä äijää olenkin saanut karkotettua ystävieni luota.
Sinkkunaiset pitää toisetkin sinkkuna, että eivät jää yksin :D
Tuo on kieltämättä hankala tilanne. Minulla on yksi tuttava, joka ihastui väkivaltaiseksi tiedettyyn mieheen. Yritin varovasti tuoda esiin tätä puolta, kun tuttavani hehkutti onneaan, mutta rakkaus on sokea ja kuuro. Huonostihan siinä sitten lopulta kävi. Mies joutui istumaan törkeästä pahoinpitelystä.
Ystäväni, johon välit ovat jo aikalailla viilenneet, eli pitkään suhteessa, mikä ei ollut koviterve, jatkuvaa riitelyä, sovintoja, eroja ja yhteen palaamista. Silloin kun ystäväni jätti miehensä, halusi minulta vahvitusta, että teki oikean päätöksen, kun uudelleen ja uudelleen palasivat yhteen, loukkaantui, jos en jaksanut iloita hänen kanssaan ja olin skeptinenkin.
Eli mitä tahansa sanoin, piti vain osua yhteen hänen silloisensakin mielentilan ja suhteen käänteiden mukaan. Jos joskus yritin kääntää keskustelun objektiiviseksi, olin paska ystävä. Lopulta en enää jaksanut. Tosi kuormittavaa muuttaa omaa mielipidettään sinne ja tänne vain miellyttääkseen ystävän kulloistakin mielentilaa ja kaikkia suhteen käänteitä.
Ystävällänon varmasti joku tarve elää hirveän draaman keskellä, siltä ainakin tuntui. Tasapaksu ja perusturvallinen arki oln hänelle merkki jostain suhteen lamantumisesta, mistä ei saa suuria tunteita.
Itse taas arvostan parisuhteessa aivan eri asioita kuin hän ja se ehkä meitä ajoi erilleen. Minusta arki ja tasainen rakastava parisuhde on tärkeää, hänellä taas jännitys, konfliktit ja sen jälkeinen sovinto. Voihan sitä parisuhdetta niinkin pitää yllä, mutta ei kai tarvitsisi muita ihmisiä siihen draamaan pakottaa.
Totuuden puhuja ei ole koskaan kiitosta saanut.
Se on ihan totta, että ulkopuoliset näkee usein paremmin miehen punaiset liput kuin vaaleanpunaisten lasien läpi kaikkea katsova oksitosiinipöllyssä oleva rakastunut nainen. On vaan tosi vaikeeta saada sanottua miksi kyseinen mies ei ole hyvä valinta. Siinä menee ystävyys helposti pilalle, vaikka arvio osuisi oikeaan.
Monesti sen kyllä näkee parisuhteista, että mitkä tulee kestämään ja mitkä ei. Paha siitä on sille ihmiselle sen suhteen aikana sanoa, ja turha jälkeenpäinkään.