tunteeko supistukset varmasti..

siis meinaatko, että tajuaako kivuista että pitäisi lähteä sairaalaan? Yleensä ottaen kyllä, mutta sitten on niitäkin harvoja, joilla vauva syntyy kotiin tai matkalle, kun kivut ovat olleet niin lieviä.



Minulla synnytys käynnistyy selkäkivulla, alkaa sattua alaselkään ja tekisi mieli jotenkin venyttää tai vaihtaa asentoa, mutta se ei auta. Sitten kipu leviää alavatsaan ja reisiin, menkkakivun tapaan. Siitä ne vähitellen voimistuvat ja alkaa se varsinainen vatsan supistelu.

Menkkakipuihin voi verrata, ehkä vähän kivuliaampiakin.

Itselläni ne oli täysin kivuttomia, enkä tajunnut supistuksiksi ennen kuin jälkeen päin. Ihmettelin vain mikä mun mahaa kiristää.

Kun synnytyssupistukset alkavat niin tiedät sen kyllä. Ero on melkoinen. Tsemppiä ;)

hiukan juu tuntuu kun olis kuukautiskivut kyseessä tai sillee.. nyt vasta vk 34 menossa, ja vauva myös liikkuu ihan kauheasti että en tiedä mitä kipuja on hyvin mahollista et kaverikin potkii niin paljon et tuntuu et sisuskalut välillä lähtee.. mutta samalla aaltomaista selkä reisikivut ..

joita pitää kotona seurailla, että ovat kestäneet tarpeeksi kauan, niin ne tunnistat helvetillisestä kivusta. Ovat siis ihan samoja, kuin synnytyslaitoksella, mutta jos tulevat liian harvoin, et saa lähteä laitokselle, kun synnytys ei ole vielä kunolla käynnissä.

Kolmannen lapsen kohdalla sain niin kipeitä harjoitussupistuksia viikkokausia, että välillä vesi tirisi silmistä. Mutta kun synnytys oikeasti lähti etenemään, tuntui että pitää purra pöydänreunaa.



Vein isommat lapset suihkuun vesileikkiehin ja soitin vanhemmilleni, että nyt on hoppu lähteä sairaalaan. Läähätin vain kuumassa vesisuihkussa siihen asti että saapuivat. Vauva syntyi siitä alle tunnin kuluttua :D

Ei niitä ennakoivia edes tarvitse tunnistaa, ei niihin tarvitse mitenkään reagoida.



Mutta sitten on se pieni vähemmistö, jotka eivät synnytyssupistuksia kovin hyvin tunne, joten sellaisille kello on ainakin tarpeen. Jos tulee pidempään säännöllisesti, alle 5 min välein supistuksen kaltaista, esim jomottavaa selkäkipua, niin kannattaa tarkistuttaa tilanne.

Itselläni ei supistanut vatsasta kertaakaan. Ainoastaan selästä vihloi aina silloin tällöin (alussa harvemmin ja lopussa vähän tiheämmin).



Aluksi en edes tajunnut, että kyseessä on supistus. Uskoin vasta, kun hoitaja katsoi jostain laitteesta (paperinauhaa) ja kertoi, että supistuksia tulee säännöllisesti.

Ja onhan näitä, mitkä eivät edes tiedä olevansa raskaana, kunnes mennään jo synnyttämään:)

että jos ja kun menee lapsivedet jossain.. esim kaupassa, kotona .. jääkö niitä sitten siivoilemaan vai miten silloin tuntuu :) joo tiedän hassu kysymys mut kyllä pistää ajattelemaan.. varmaan jo synnytys rupeaa jännittämään niin paljon.. huh!

tarvitse häpeillä. Käy kuiskaamassa lähimmälle kassalle tai muulle henkilökunnan ihmislle, että anteeksi, saisitko paikalle hiukan siivousapua. Lattialla on vettä ja minun on lähdettävä. Sitten taputtelet vatsaasi.



Se vesi on ihan kirkasta eikä haise yhtään pahalle. Ihan eri asia kuin siivota mopilla joku oksennus tai kusiläntti.



Vesien menon jälkeen ehtii ihan hyvin vaikka keitellä teet ja syödä voileivän ja katsella kelloa miten supistukset alkavat tihentyä. Katsella, että sairaalakassi on mukana, kahvinkeitin kiinni... Jännittävää ja kivaa, viimeiset hetket ennen kuin tositouhu alkaa.

Minulla synnytyssupistukset tuntuivat alussa samoilta kuin kovat ilmavaivat tai ripulin tulo. Kun olin juossut vessaan pitkin yötä monta kertaa eikä mitään tullut ulos, niin päättelin, että kyse olikin synnytyksen alkamisesta ja lähdimme sairaalan.



Selkäkipuja minulla ei ollut ollenkaan synnytyksen aikana.

ja ihmettelin miksi olen niin kipeä. Oli vielä kuukausi laskettuun päivään.

No tunnin kiemurtelin kotona ja sitten oli jo pakko lähtä kun alkoi niin työnnättämään, 20 min laitoksella ja pieni poika 2650 g oli syntynyt terveenä kuukautta liian aikaisin. Tämä oli ensimmäiseni.

Ensimmäinen synnytys käynnistettiin, mutta toinen alkoi kotona.



Yöllä heräsin kipeään tunteeseen, menin vessaan, siellä tuo tunne toistui, menin takaisin sänkyyn ja taas tuli se tunne. Sitten nousin ylös ja mietin voiko nuo olla supistuksia, niitä tuli parin minuutin välein, ei niinkään kipeitä mutta tuntui. Näitä jatku sitten 1,5h ennenkuin sairaalassa oltiin, siellä sitten 8cm auki jo.



Eli siis nuo mun supistukset oli tuntuvia, vähän kipeitä, mutta kävellä ja puhua yms pystyin normaalisti. Vasta sairaalassa kun jouduin makoileen niin supistukset alkoi tuntua. Eli vauva olis varmaan syntynyt kotiin, jos ei oltais sairaalaan lähdetty... Sinnekkin lähdettiin vain koska nuo tuli niin tiheään, 1-2min välein...

kyllä ne synnytyssupistukset tunnistaa. Minulla oli avautumisvaihe kivuton ja olin jo 7 cm auki, kun sairaalaan ehdin. Siis esikoista odottaessa, muuta lapset ovat tarina erikseen.



Vastaus kysymykseen: ei tunnu. Tarkkaile kelloa ennemmin.

Hänellä meni lapsivedet kotona ja sitten sairaalassa käyrässä näkyi supistukset, mutta kaverini ei tuntenut kipua ollenkaan. Kaverini tunsi kipua vasta ponnistusvaiheessa :)

niin harjoitussupistuksella kuin synnytyssupistuksella. Täysin eri asia.



Sitten kerran käynnistyksessä ollessani samassa huoneessa oli niin ikään myös käynnistyksessä nainen jolla ei tuntunut supistukset ollenkaan.

Hän odotti kolmatta lastaan ja jälleen sai todistella kätilöille ja hoitajille että nyt on tosi kyseessä. Supistuksia piirtyi käyrälle, mutta ei tuntenut niitä.