Miten päästä yli fantasiasta

Nyt oikeasti, mitä teen: olen lähes päivittäin haikaillut yhden miehen perään jo kaksi vuotta. Ei ole enää normaalia. Ei ole ollut pitkään aikaan.meistä ei voi tulla mitään. Hän on onnellisesti naimisissa ja perheenlisäystä tulossa. Meidän elämät eivät muutenkaan sopisi yhteen. Lisäksi tiedostan, että jos saisinkin hänet niin en edes haluaisi suhdetta. Ja sitten kuitenkin haaveilen hänestä. 

Olen jäänyt kiinni fantasiaan, joka on täysin irrallinen todellisuudesta. Ja jotenkin se sotkeutuu minun todellisuuteen tunteena että elämästäni nyt puuttuu tuo fantasia maailma. Tämä vaikuttaa negatiivisesti elämääni. Olo on välillä todella ahdistunut. Keskeisin juttu koko fantasiassa on, että se mies tunnustaa rakastavansa minua :D ja se tavallaan päättyy siihen koska en pysty edes kuvittelemaan yhteistä tulevaisuutta vaan kaikki pyörii sen ympärillä että tuo mies näyttäisi minulle rakkautensa. Ja kun tuota ei tapahdu niin olen jäänyt outoon limboon, jossa päivähaaveilen meidän suhdetta.  

miten pääsen yli tästä? En kehtaa mennä puhumaan kenellekään tästä. Ihan hiton noloa kirjoittaa edes tänne. 

Teen jo paljon itsetutkiskelua ja meditaatiota. On traumataustaa jne. Mutta olen jumissa, kun en saa tätä typerää fantasiaa pois päästäni. Voisi sanoa jopa pakkomielteeksi. Miestä en ole häirinnyt kertaakaan. hänellä ei ole aavistustakaan emmekä ole missään tekemisissä. Vain itse kärsin tästä.