Ranska, euroalueen uusi Kreikka
Ranskan hallitus joutuu 8. syyskuuta ratkaisevaan luottamuslauseäänestykseen. Äänestyksen epävarma tulos osuu aikaan, jolloin jännitteet ovat jo näkyvissä joukkovelkakirjamarkkinoilla. Ranskan 10-vuotisten joukkovelkakirjojen tuotot ovat nyt samalla tasolla kuin Italian.
Ranskan joukkovelkakirjakriisi kehittyisi paljon nopeammin kuin Kreikan kriisi vuonna 2011. Ero on mittakaavassa ja rahoitusrakenteessa. Ranskan julkinen velka ylittää 3,4 biljoonaa euroa eli lähes 30 prosenttia euroalueen kokonaisvelkakannasta, ja sen jälleenrahoitustarpeet ovat yli 300 miljardia euroa vuodessa. Toisin kuin Kreikka, jonka osuus euroalueen BKT:stä oli alle 3 prosenttia vuonna 2011, Ranska on keskeinen liikkeeseenlaskija: mikä tahansa rahoitushäiriö vaikuttaa välittömästi koko euron uskottavuuteen.
Kommentit (9)
Ranskalla on tällä hetkellä yli 3,4 biljoonaa euroa julkista velkaa ja sen vuosittainen keskipitkän ja pitkän aikavälin jälleenrahoitustarve on noin 320350 miljardia euroa, johon on lisättävä suuri määrä lyhytaikaisia valtion velkasitoumuksia (BTF), joita jatkuvasti uusitaan.
Verrattuna aiempiin tapauksiin mittakaava muuttaa kaiken. Kaksi Kreikan ohjelmaa vuosina 20102012 olivat yhteensä noin 240 miljardia euroa virallista apua yli kahden vuoden aikana EU:n ja IMF:n kautta
Jos yhteiskunnallinen umpikuja jatkuu, voi syntyä kaksi äärimmäistä lopputulosta:
Ensimmäinen olisi tosiasiallinen säästötoimenpide : koska hallitus ei pystyisi lainaamaan normaalisti markkinoilta, se joutuisi leikkaamaan menojaan. Tämä johtaisi julkisen sektorin palkkojen maksun viivästymiseen, tiettyjen investointien jäädyttämiseen ja sosiaaliturvaetuuksien lykkäämiseen. Tässä skenaariossa säästötoimet eivät olisi enää poliittinen valinta, vaan taloudellisten rajoitusten asettama todellisuus.
Toinen lopputulos olisi merkittävä poliittinen kriisi . Koska uskottavan hallituksen muodostaminen ja mielenosoitusten hillitseminen on mahdotonta, presidentti voisi päättää hajottaa kansalliskokouksen yrittäessään palauttaa legitimiteettiä vaalien avulla. Tällainen hajottaminen tapahtuisi kuitenkin taloudellisen ja sosiaalisen paniikin ilmapiirissä, mikä tekisi vaalien tuloksesta epävarman ja vaarantaisi entisestään epävakaisuuden.
Ranskan joukkovelkakirjakriisi voisi kehittyä paljon nopeammin kuin Kreikan kriisi vuonna 2011, koska kyseessä olevat summat ovat suurempia, ranskalaiset pankit ovat alttiimpia riskeille ja joukkovelkakirjakriisi leviäisi välittömästi Japaniin ja Isoon-Britanniaan.
Pitäkää siis säästöistänne kiinni, niitä ei välttämättä enää nävy tileillä 😊
Tekoälyhöpötykset sikseen. Ranska on elänyt pitkään yli varojensa. Ongelma on siinä, että kansa käy barrikadeille heti, jos heidän etujaan pienennetään. Niinpä poliitikot eivät uskalla tehdä mitään.
Öö? Italian korothan on aika alhaalla verrattu siihen mitä ne oli eurokriisissä. (7%+)
Täysin typerää verrata siihen..
Vierailija kirjoitti:
Ranskan joukkovelkakirjakriisi voisi kehittyä paljon nopeammin kuin Kreikan kriisi vuonna 2011, koska kyseessä olevat summat ovat suurempia, ranskalaiset pankit ovat alttiimpia riskeille ja joukkovelkakirjakriisi leviäisi välittömästi Japaniin ja Isoon-Britanniaan.
Pitäkää siis säästöistänne kiinni, niitä ei välttämättä enää nävy tileillä 😊
Miksi ne sieltä hävisisivät?
Suomi ottaa lisää velkaa kyllähän me yksi Ranska saadaan pelastettua
Ranskan pankkijärjestelmä toimii riskin kerrannaisena: sen taseet ovat täynnä ulkopuolisia velkakirjoja (OAT), niiden velkaantumisaste on huomattavasti suurempi kuin yhdysvaltalaisilla pankeilla, ja sen likviditeetti on vahvasti riippuvainen pankkien välisistä markkinoista ja valtionvakuuksista. Jos OAT-vakuuksia ei hyväksyttäisi reposopimusten vakuutena, Ranskan pankkijärjestelmän päivittäinen likviditeetti pysähtyisi. Tällaisessa tilanteessa joukkovelkakirjakriisi ei rajoittuisi velkamarkkinoihin, vaan se muuttuisi nopeasti paineeksi pankkisektorille. Ensimmäiset hermostuneisuuden merkit ovat jo näkyvissä. Tämän viikon alussa ranskalaisten pankkien osakkeet ovat laskussa osakemarkkinoilla, BNP Paribasin ja Société Généralen johtaessa tilannetta.