Lue keskustelun säännöt.
Miten olette kertoneet lapselle "namusedistä" jne..?
02.09.2011 |
Eli millä tavalla olette ottaneet esiin sen, että vieraiden autojen kyytiin ei nousta, vieraiden mukaan ei mennä eikä oteta vastaan mitään tarjoamaansa yms.
Meillä on eskari-ikäisen tytön "reviiri" laajentunut ja aika paljon menevät tuolla pihalla tyttöporukalla. Mietin sitä, miten tästä asiasta kannattaisi puhua ilman, että tytölle tulee turhia pelkoja, alkaisi pelätä vieraita tai ei uskalaisi kääntyä vaikka sitten vähän vieraammankin aikuisen puoleen jos joku hätä sattuisi joskus tulemaan.
Kommentit (10)
meilläkin on tuo nyt tehty selväksi mutta kun aina ei ole sen äidin käskemisistä kyse vaan mitäs sitten jos houkuttelevat jollain muulla?
Eteisessä pukiessa kysyn "Mitäpä teet jos joku setä tai täti sanoo sulle että nyt äkkiä autoon, äiti soitti ja käski".
Tyttö katsoo silmiin ja huokaa, sanoo " No en tietnkään mee, vaan juoksen kovaa ja huudan samalla niin paljon kun vaan pystyn"Eli kyllä on puhuttu. Lapset kulkevat koulumatkat itse ja olen korostanut juuri sitä, ettei kenenkään aikuisen kanssa jäädä juttelemaan vaikka kuinka tämä aikuinen sanoo että äiti käski.
Lapset 1,5,6- luokkalaiset tietävät, että keneenkään ei koulumatkalla luoteta. Vain äitiin ja äidin ohjeisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meilläkin on tuo nyt tehty selväksi mutta kun aina ei ole sen äidin käskemisistä kyse vaan mitäs sitten jos houkuttelevat jollain muulla?
Eteisessä pukiessa kysyn "Mitäpä teet jos joku setä tai täti sanoo sulle että nyt äkkiä autoon, äiti soitti ja käski". Tyttö katsoo silmiin ja huokaa, sanoo " No en tietnkään mee, vaan juoksen kovaa ja huudan samalla niin paljon kun vaan pystyn" Eli kyllä on puhuttu. Lapset kulkevat koulumatkat itse ja olen korostanut juuri sitä, ettei kenenkään aikuisen kanssa jäädä juttelemaan vaikka kuinka tämä aikuinen sanoo että äiti käski. Lapset 1,5,6- luokkalaiset tietävät, että keneenkään ei koulumatkalla luoteta. Vain äitiin ja äidin ohjeisiin.
Itselläni ei ole mahdollisuutta saattaa kolmea lastani kouluun ja hakea vielä poiskin (aina eri aikaan sekä tuonnit että haut aamuisin ja iltapäivisin), joten ainoa mahdollisuuteni on luottaa siihen että
1. Olen ohjeistanut lapseni hyvin
2. Olen ohjeistanut lapseni iänmukaisesti
3. Olen ohjeistanut lapseni oikein
4. Lapsilla on aina puhelimet mukana
5. Lapsi osaa äidin puhelinnumeron vaikka unissaankin.
6. Lapsi muistaa soittaa kun pääsee kouluun.
7. Lapsi soittaa minulle kun lähtee koulusta.
8. Lapsen kanssa kerrataan säännöt säännöllisesti
9. Roikutaan ikkunassa ja odotetaan lasta turvallisesti kotiin.
10. Roikutaan ikkunassa puhelin kädessä ja odotetaan lasta turvallisesti kotiin.
mutta MITEN ja MTIÄ olette tästä keskustelleet? Eikö noille ohjeille ole yleensä joku peruste? Meillä lapsi vielä pieni mutta eikös nuo isommat aina esitä kysymyksen "miksi"?
Ei ap tässä nyt kysele, kuka on mitenkin hyvin lapsensa "ohjeistanut" vaan perusteita sille ohjeistamiselle.
Just näitä lapsen sieppaajia yms. Ja sitten selittänyt,että vaikka suurin osa ihmisistä on mukavia,niin sitten on tällaisia.
Ja sit olen selittänyt miten toimia missäkin tilanteessa ja sit ollaan harjoiteltu näitä tilanteita kotona.
En todellakaan jankkaa joka aamu ovesta lähtiessä ;) mutta aina silloin tällöin tarkistan,et on asia mielessä.
Ihan samalla tavalla puhumme liikennesäännöistä yms kun lapsi menee yksin kouluun.
En ymmärrä miksi näistä pitäisi tehdä mitään isompaa asiaa,ettekö te juttele ja keskustele lastenne kanssa??
käyty keskustelua sitä, että on mieleltään sairaita ja pahoja aikuisia, jotka haluavat satuttaa lapsia. ja siksi ei lähdetä vieraiden mukaan, vaikka he vaikuttavat ystävällisiltä ja lupaavat näyttää tai antaa kivoja asioita. Ja että jos joku yrittää viedä väkisin, pitää tapella ja huutaa, että auttakaa, tämä ei ole minun isä/äiti.
Ja tietysti olen korostanut, että näitä pahoja on tosi vähän ja että suurin osa ihmisistä on mukavia ja haluavat auttaa. Ettei sitten ala pelätä kaikkia, eikä osaa pyytää apua, jos tulee jotain ongelmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
käyty keskustelua sitä, että on mieleltään sairaita ja pahoja aikuisia, jotka haluavat satuttaa lapsia. ja siksi ei lähdetä vieraiden mukaan, vaikka he vaikuttavat ystävällisiltä ja lupaavat näyttää tai antaa kivoja asioita. Ja että jos joku yrittää viedä väkisin, pitää tapella ja huutaa, että auttakaa, tämä ei ole minun isä/äiti.
Ja tietysti olen korostanut, että näitä pahoja on tosi vähän ja että suurin osa ihmisistä on mukavia ja haluavat auttaa. Ettei sitten ala pelätä kaikkia, eikä osaa pyytää apua, jos tulee jotain ongelmaa.
että ihmiset ovat lähes poikkeuksetta kilttejä, kunnollisia ja vaarattomia. En todellakaan halua luoda mitään pelon ilmapiiriä lapselleni.
käyty keskustelua sitä, että on mieleltään sairaita ja pahoja aikuisia, jotka haluavat satuttaa lapsia. ja siksi ei lähdetä vieraiden mukaan, vaikka he vaikuttavat ystävällisiltä ja lupaavat näyttää tai antaa kivoja asioita. Ja että jos joku yrittää viedä väkisin, pitää tapella ja huutaa, että auttakaa, tämä ei ole minun isä/äiti. Ja tietysti olen korostanut, että näitä pahoja on tosi vähän ja että suurin osa ihmisistä on mukavia ja haluavat auttaa. Ettei sitten ala pelätä kaikkia, eikä osaa pyytää apua, jos tulee jotain ongelmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On olemassa myös joku Miina ja Manu kirja, jossa tätä asiaa käsitellään. Luin sen lapselle, ja asiasta keskusteltiin. En hirveästi ole asiaan palannut, lapsi tais ymmärtää aika paljon jo silloin. Olin lukenut sen juuri ennen kuin oli lapsen joku terveystarkastus. Lapsi kieltäytyi riisumasta vieraan naisen käskystä, ellei äiti ole läsnä. No sitten siitäkin keskusteltiin. Terkkari tais luulla mua oudoksi tai että olen peloitellut lapsen piloille. Mun lapsi oli/on hyvin seurallinen ja liiankin luottavainen kaikkia kohtaan.
käyty keskustelua sitä, että on mieleltään sairaita ja pahoja aikuisia, jotka haluavat satuttaa lapsia. ja siksi ei lähdetä vieraiden mukaan, vaikka he vaikuttavat ystävällisiltä ja lupaavat näyttää tai antaa kivoja asioita. Ja että jos joku yrittää viedä väkisin, pitää tapella ja huutaa, että auttakaa, tämä ei ole minun isä/äiti.
Ja tietysti olen korostanut, että näitä pahoja on tosi vähän ja että suurin osa ihmisistä on mukavia ja haluavat auttaa. Ettei sitten ala pelätä kaikkia, eikä osaa pyytää apua, jos tulee jotain ongelmaa.
Eteisessä pukiessa kysyn "Mitäpä teet jos joku setä tai täti sanoo sulle että nyt äkkiä autoon, äiti soitti ja käski".
Tyttö katsoo silmiin ja huokaa, sanoo " No en tietnkään mee, vaan juoksen kovaa ja huudan samalla niin paljon kun vaan pystyn"
Eli kyllä on puhuttu. Lapset kulkevat koulumatkat itse ja olen korostanut juuri sitä, ettei kenenkään aikuisen kanssa jäädä juttelemaan vaikka kuinka tämä aikuinen sanoo että äiti käski.
Lapset 1,5,6- luokkalaiset tietävät, että keneenkään ei koulumatkalla luoteta. Vain äitiin ja äidin ohjeisiin.