Jos ei ole mitään yhteistä puhuttavaa niin miten mitään parisuhdetta voi edes muodostua?
Ei minulla insinöörinä ole kovinkaan paljon yhteistä puhuttavaa esimerkiksi sairaanhoitajan kanssa.
Ellei tietysti ole jotain yhteisiä harrastuksia. Small talk ei pitkälle elätä.
Kommentit (18)
Sana kieli tarkoittaa kahta eri asiaa.
Riittää että niistä toinen pelaa.
Jos ihastutte toisiinne niin kummasti tulee yhteistä puhuttavaa. Sitten teette yhdessä asioita eli olette yhdessä. Siinä on sitten normaali tilanne jossa myös puhutaan. Ei tartte etsimällä etsiä jotain puhuttavaa.
Ei mullakaan kiinnostas lakimiehet, ei konttori rotat, ei reissu työntekijät, ei lääkärit, ei kauppiaat. Vaikka olis yhteinen harrastus. Mut mun harrastus on viherkasvit ja leipominen,niin silti ei kiitti.
Ei mitenkään. Osa puhuu vapaa-ajan asioista tai jos on samoja kiinnostuksia.
Jos ihastuu johonkin oikein kunnolla niin silloin näitä asioita ei välttämättä tule mietittyä. Kun suhde jatkuu pidempään ja ihastus laantuu, niin huomaakin ettei ole mitään yhteistä.
Mistä sinä tiedät, kuinka paljon sulla on yhteistä puhuttavaa sairaanhoitajan kanssa? Tai no joo. Olet insinööri.
Mut kuvittele, että olet joku normaali ihminen. Vaikka sulla on eri ammatti jonkun toisen kanssa, ei se tarkoita, ettei teillä ole mitään yhteisiä mielenkiinnon kohteita tai esim. harrastuksia. Aika monelle työ on vaan työ ja vapaa-ajan kiinnostuksen kohteet on jossain ihan muualla.
Jos ihmisillä on hyvä yleissivistys, niin puhuttavaahan riittää. Voitte vaikka analysoida kirjallisuutta, taidetta, puhua politiikasta, tehdä sosiologisia vertailuja eri kulttuureista, ihmetellä gastronomiaa jne jne jne. Yhteiset matkat ja yhdessä koettu taide jne siihen päälle.
Vierailija kirjoitti:
Jos ihmisillä on hyvä yleissivistys, niin puhuttavaahan riittää. Voitte vaikka analysoida kirjallisuutta, taidetta, puhua politiikasta, tehdä sosiologisia vertailuja eri kulttuureista, ihmetellä gastronomiaa jne jne jne. Yhteiset matkat ja yhdessä koettu taide jne siihen päälle.
Aika harvoin löytää ihmisiä joiden kanssa olisi sen syvellisempää puhuttavaa. Samanlaisia perustyhmiä ihmiset ovat pääosin.
Niin että insinööri osaa keskustella ainoastaan työasioista?
Pelleilyaloitus, mutta jos ollaan hetki ihan vakavissaan:
En tiedä ketään, kenen kanssa mulla ei olisi puhuttavaa. Ihan joka ikinen ihminen on mielenkiintoinen, jos hänestä kiinnostuu. Ei ammatilla ole mitään väliä. Jokaisella on oma historiansa, mielipiteensä, tavoitteensa, unelmansa, vaatimuksensa, uskomuksensa. Kun tapaan uuden ihmisen, haluan kuulla mikä häntä liikuttaa, mitä hän tavoittelee, miten hän elää, mikä on hänelle tärkeää.
Kaikkein kiinnostavinta on se, millä tavoin hän on erilainen kuin minä.
Älä ryhdy suhteeseen, jos toisen mielen sisältö ei sinua kiinnosta. Mutta silloinkin ongelma olet sinä ja sinun tylsyytesi, ei se toinen ihminen.
Pakkokos sen naisen on sairaanhoitaja olla?
Ai niin, se on naisellista, insinöörinainen ei ole naisellinen joten et vaan pysty.
Pääasia että viisari värähtää ja pöksyt kostuu. Ja on muutenkin hauskaa yhdessä.
Molemmat kertoo omista kiinnostuksen kohteistaan ja kun riittävän kauan kohteliaasti kuunnellut, jotenkin niistä kiinnostuu aidosti itsekin. Yhteisistä tuttavista tai vaikkapa lapsista riittää myös loputtomiin puhuttavaa.
Samaa olen miettinyt. Suhteen alkuaikoina juttua kyllä riitti. Nyt kun yli 25 vuotta oltu saman katon alla, niin enää ei ole mitään puhuttavaa, ei mitään yhteistä.
body language