Lue keskustelun säännöt.
Jos alle 7v. lapsesi eteen laitetaan kasa puisia palikoita, mitä lapsesi tekee?
06.08.2011 |
Alkaako leikkiä palikoilla ja keksii palikoille luovia käyttötapoja muiden lelujen lisänä vai paiskooko palikat seinille tylsistyneenä, kun palikoista ei lähdekään ääniä tai niihin ei ole liitettynä peliohjainta?
Kommentit (19)
on testattu, meilla on laatikollinen puisia palikoita (toki muitakin leluja) jotka ovat valilla hyvinkin suosittuja. Yhtaan peliohjainta talosta ei loydy, eika mitaan tietokonepeleja, Nintendoja tai muita. En oikeastaan tajua miksi ihmiset ostavat niita lapsilleen, koska nain vanhemman nakokulmasta ovat minusta pelkastaan negatiivisia asioita, en keksi niista edes mitaan "taitoa" jonka voisi siirtaa johonkin toiseen yhteyteen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
6v tyttö tekee niistä leikkiruokaa, 4v poika rakentaa tornin ja 1v poika soittaa niillä (hakkaa yhteen).
Tekee palikoista niin korkean ja kapean tornin kuin pystyy, kunnes se kaatuu itsestään.
alkaa leikkiä... joka rakennella niistä jotain tai ottaa mukaan siihen leikkiin mikä parhaillaan menossa tai mikä just sillä hetkellä kiinnostaa
6v ja 3v tytöt rakentaisivat niistä hienot tornit ja/tai linnakkeet. 1v tyttö ehkä paukuttaisi kahta palikkaa toisiaan vasten ja ehkä yrittäisi myös rakentaa jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
syntyipä kerran ostoskeskuskin :-).
Vastaus jonkun esittämään kysymykseen miksi lapsille ostetaan esim. pelikonsoleja: nekin pelit ovat omalla tavallaan kehittäviä, esim. silmä-käsi koordinaatio. Ei ne lasta mitenkään vahingoita, ellei sitten anna pelata ilman mitään rajoituksia.
8-vuotiastakin saattaa kiinnostaa tehdä niistä zhuzhuille majoja tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joskus saattaa paiskoa, yleensä varmasti alkaisi rakentaa jotain (ja kohta hakisi jotain leluja joilla leikkiä rakennelmassaan, usein autoja vaikka tyttö on).
kumpikaan ei ole koskaan paiskonut leluja palloja, hernepussia tms. lukuunottamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhtaan peliohjainta talosta ei loydy, eika mitaan tietokonepeleja, Nintendoja tai muita. En oikeastaan tajua miksi ihmiset ostavat niita lapsilleen, koska nain vanhemman nakokulmasta ovat minusta pelkastaan negatiivisia asioita, en keksi niista edes mitaan "taitoa" jonka voisi siirtaa johonkin toiseen yhteyteen...
Silmän- ja kädenyhteiskoordinaatio taitaa ollakin sellainen käsite, mitä ei peruskoulussa opetettu. Reaktiokyky toinen... Suurin osa lapsista osaa käyttää jonkin verran tietokoneita ja elektronisia laitteita jo kouluun mennessään ja lähes kaikissa töissä tarvitsee jotain laitetta osata käyttää. Eli en ymmärrä sitä, miksi tietokoneella opettelu on pahasta, ja ettei joku näe siinä mitään positiivista. Voihan tietokoneella esimerkiksi piirtää, mikä on meillä ainakin kova juttu ja samalla tulee hiiren käyttö tutuksi. Ilmeisesti lapseni menee nyt sitten pilalle, kun saa leikkiä muillakin kuin puuleluilla.
Meillä lapset leikki palikoilla noin 4-5 vuotiaaksi - ei mitenkään suosikkileluja koskaan. Legot mieluisempia. Ihan pikkulapsina 1-3 vuotiaina kyllä pitivät palikoista enemmän. En kyllä kenellekään 5-6 vuotiaalle ostaisi tavallisia puupalikoita lahjaksi, kun monenlaisia muitakin rakennussarjoja on, jotka meillä ainakin kiinnostaa poikia enemmän. MInusta puupalikoiden antaminen eskarilaiselle lahjaksi on lapsen taitojen aliarvioimista. (Paitsi tietysti, jos lapsi niitä toivoo...)
Meillä ei ole puupalikoita, mutta legoja sitäkin enemmän. Ja takkapuistakin rakennellaan kaikkia upeita rakennelmia :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
haluaa nikkaroida niistä laivan/talon/linnan/aitauksen tms.
Aika monella näkyy olevan luja usko siihen, että mikä tahansa paholaisen pelikeksintö tuhoaa lapsen kyvyn ajatella ja käyttää palikoita vaikkapa dinosaurusluolaston rakentamiseen...
Tai sitten siihen, että pelikoneen olemassaolo johtaa väistämättä päivittäisiin kuuden tunnin zombisessioihin.
Mut hei, jatkakaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus tosin niitä vaan kasataan, jotta voidaan rajusti rikkoakin...
Meidän 5 v pelaa sellaista peliä kuin Ilomilo. Aivan loistava peli, koska kehittää ongelmanratkaisukykyä ja avaruudellista hahmottamista. En näe siitä pelistä mitään haittaa.
Tietokonetta ei osaa käyttää kovinkaan hyvin. Ei olla pidetty tarpeellisena vielä, vaikka toki takana ei ole mitään ideologiaakaan. Varmaan eskarivuonna voidaan vähän tutustuttaa.
Joskus tosin niitä vaan kasataan, jotta voidaan rajusti rikkoakin...
Meidän 5 v pelaa sellaista peliä kuin Ilomilo. Aivan loistava peli, koska kehittää ongelmanratkaisukykyä ja avaruudellista hahmottamista. En näe siitä pelistä mitään haittaa.
Tietokonetta ei osaa käyttää kovinkaan hyvin. Ei olla pidetty tarpeellisena vielä, vaikka toki takana ei ole mitään ideologiaakaan. Varmaan eskarivuonna voidaan vähän tutustuttaa.
Niin sinä et näe mutta muut näkee, huoh sitä se vanhemmuus teettää että aina pitää tuttavan olla sanomassa mikä on hyväksi ja mikä.
rakentaa torneja, linnoja niistä eri muotoisista palikoista
tekkee aitaukisa, käyttä leikkiruokana jne jne
yleensä palikoiden kanssa on muitakin leulja esim erilaisia eläimiä, pieniä nukkeja, autoja , leikki puita yms
ja kyllä meillä on paljon opettavaisia tietokonepelejä esim josefiina sarjan kaikki osat, niissä opetellaan leikin ja pelin muodossa esim kirjaimia, laskemista, englantia, historiaa, maantiedettä jne
eli ovat erit kehittäviä !!
nykymaailmassa ei pärjää ilma koneita !kesittymiskyky kasvaa.koordinaatio jne
sit ostettin WII siinä urheilupelejä, ovat kovin mukavia perheen yhteisiä hetkiä varten :)niiden lukuisten lauta ja korttipelien lisäksi, joita meillä on kymmenittäin
eli kaikissa on hyvät puolensa kunhan osaa vaan ne hyödyntää, jätttä ne tappo yms pelit pois!! valvontaa vanhemmat
ja monipuolista tekemistä lapsille, ulkoilua myös!! piirtämistä askartelua, musiikkia jne jne
Hän on aina pitänyt kaikenlaisista palikoista ja niitä meillä onkin paljon.
(Hän on myös erittäin taitava ikäisekseen tietokoneen käyttämisessä ja tykkää pelikoneista, vaikka meillä ei juurikaan mitään pelejä ole. )
Ehkä vähän ohi aiheen mutta kuitenkin. Itse olen syntynyt 80-luvun puolivälissä, ja isäni oli IT-alalla. Sen lisäksi, että hieman ennen kouluunmenoani meille oli ostettu ihana Super Nintendo, me saimme sisarusteni kanssa varsin usein leikkiä tietokoneilla, joita ei siihen aikaan ollut muuten ihan kauheasti kotikäytössä. Joskus saattoi mennä parikin tuntia viikonloppuaamusta, kun tahkosimme sisarusteni kanssa tetristä ja pasianssia vuorotellen. Puhumattakaan siitä, kuinka monta sateista päivää tuli vietettyä Super Mariota ohjatessa. Siitä huolimatta olimme ja olemme edelleen kaikki urheilullisia tee-se-itse ihmisiä, pelien ohella esimerkiksi leegot olivat suuressa suosiossa, isolla pihalla totta kai rakensimme majoja ja "huvipuistoja", joihin vaadittiin todella paljon niin aikaa kuin mielikuvitustakin. Tänä päivänä niin minä kuin sisaruksenikin olemme perheellisiä, hyvissä työpaikoissa, tasapainoisia aikuisia ihmisiä. Miksi ihmeessä kaikki täytyy aina nähdä niin mustavalkoisesti?
että yrittää rakentaa niistä niin korkean tornin kuin pystyy.