Miksi ihmiset jää huonoon suhteeseen?

Läheisriippuvaisuus?

Pelko.

Suhteesta saattaa olla hankala lähteä, jos toinen osapuoli on narsisti

Kykenemätön/ osaamaton muutokseen.

Vierailija kirjoitti:

Pelko.

Niin, ainut asia mikä estää ihmistä elämästä on pelko. Ja sitten se elämä jääkin elämättä.

No. Itse ajattelen että tämä mies nyt vaan tuli valittua ja minkäs sille enää mahtaa. On ollut fyysistä ja etenkin henkistä väkivaltaa, valehtelua, uskottomuutta. Vähän kerrallaan on mies muuttunut parempaan suuntaan mutta on siinä mennyt kymmeniä vuosia. Ja edelleenkään suhde ei kunnossa ole mutta tosiaan, näin nyt tuli valittua.

Harva suhde on pelkästään huono. Suhteessa voi olla asioita, jotka eivät toimi ja joiden haluaisi olevan toisin, mutta niiden lisäksi huonossakin suhteessa voi olla kivoja hetkiä, toivon pilkahduksia, hyviä juttuja. On vaikeaa päättää, kuinka paljon sietää ja kestää sitä huonoa. Kun eroaa, menettää ne hyvätkin jutut samalla. 

Jos on ollut pitkään yhdessä, niin puolison kanssa on todennäköisesti yhteiset lapset, yhteistä omaisuutta, yhteisiä ystäviä ja sukulaisia. Nämä kaikki pitävät paria yhdessä, vaikka se kahdenvälinen kemia olisi kuihtunut pois ja parisuhde olisi huono. 

Varsinkin naisilla eron esteenä voi olla myös liika kiltteys ja epäitsekkyys. Tunnen useita naisia, jotka elävät huonossa parisuhteessa, suunnittelevat ja haaveilevat eroamisesta, ehkä siitä on puhuttukin. Mies kuitenkin ottaa puheet erosta todella raskaasti ja naiset, ehkä ihan syystä, murehtivat kuinka mies pärjäisi eron jälkeen. Säälistä siis ovat parisuhteessa, eivätkä osaa laittaa omaa etuaan edelle.   

Miksi ihmiset jää huonoon maahan?

T. Suomalainen

Se on iso ja raskas prosessi. Harva esim muuttaa asunnosta pois siksi että vuokranantaja nostaa aina vuokraa. Vaikka pitäisi. 

Rahakysymys. Toisen täytyy löytää jostain rahat vuokraan ja usein kolmen kuukauden takuuseen. Pääkaupunkiseudulla se on iso potti. 

Vierailija kirjoitti:

Varsinkin naisilla eron esteenä voi olla myös liika kiltteys ja epäitsekkyys. Tunnen useita naisia, jotka elävät huonossa parisuhteessa, suunnittelevat ja haaveilevat eroamisesta, ehkä siitä on puhuttukin. Mies kuitenkin ottaa puheet erosta todella raskaasti ja naiset, ehkä ihan syystä, murehtivat kuinka mies pärjäisi eron jälkeen. Säälistä siis ovat parisuhteessa, eivätkä osaa laittaa omaa etuaan edelle. 

Tämä. Miehelläni ei ole yksinkertaisesti ketään muuta. Meidän lapsiinkaan ei juurikaan ole yhteydessä tosin tottakai, jos erottaisiin niin varmaan sitten enemmän. Kavereita hänellä ei ole, sukua ei piittaa tavata tai on välejä poikki, vanhemmat kuolleet jne. Oltiin hetki erossa aiemmin ja pulloon oli tarttumassa vaikka muuten ei alkoa juuri käytä. Kyllä se huolettaa.

Kyse on pitkälti egosta. Jos lähtisi, niin joutuisi myöntämään, että on erehtyväinen ja että on tehnyt virhearvion. 

Vierailija kirjoitti:

No. Itse ajattelen että tämä mies nyt vaan tuli valittua ja minkäs sille enää mahtaa. On ollut fyysistä ja etenkin henkistä väkivaltaa, valehtelua, uskottomuutta. Vähän kerrallaan on mies muuttunut parempaan suuntaan mutta on siinä mennyt kymmeniä vuosia. Ja edelleenkään suhde ei kunnossa ole mutta tosiaan, näin nyt tuli valittua.

Et ole erosta koskaan kuullut? Ihan käsittämätön lapanen ja kynnysmatto.

Taloudelliset syyt käsittääkseni usein isoimmassa roolissa, ja tietty perusmukavuus. Eikä se ero takaa onnea. Itse erosin väkivaltaisesta miehestä enkä ole sen onnellisempi tai koe elämän olevan sen helpompaa. En kadu eroa, mutta en myöskään koe sen parantaneen elämääni mitenkään. Ennen olin onneton paskassa suhteessa, nyt olen onneton yksin.

Koska muutto omakotitalosta 20 m2 70-luvun yksiöön Itä-Pasilaan narkkien naapuriksi on aika rankkaa keski-iässä. 

Itse jäin liian pitkäksi aikaa aikanaan todella huonoon suhteeseen koska tahdoin uskoa että nainen voi vielä muuttua. Pettämistä, vähättelyä, henkistä ja taloudellista väkivaltaa ja kaikkea muuta hauskaa oli tarjolla. Viimeinen niitti oli kun alkoi ottamaan lapsia mukaan draamaan ja valehtelemaan asioista ystäville ja muulle perheelle. Elämä muuttui täysin kun pääsin eroon hänestä. Jäljet näkyvät edelleen vaikka tuosta paskasta on jo vuosia. 

Uuden asunnon etsiminen, rahoitus, muutto ja tavaroiden jakaminen on IHAN SAATANAN RASKAS juttu. 

Vierailija kirjoitti:

Taloudelliset syyt käsittääkseni usein isoimmassa roolissa, ja tietty perusmukavuus. Eikä se ero takaa onnea. Itse erosin väkivaltaisesta miehestä enkä ole sen onnellisempi tai koe elämän olevan sen helpompaa. En kadu eroa, mutta en myöskään koe sen parantaneen elämääni mitenkään. Ennen olin onneton paskassa suhteessa, nyt olen onneton yksin.

Harvinaisen rehellistä tekstiä. Todella harvinaisen. 

Vierailija kirjoitti:

Uuden asunnon etsiminen, rahoitus, muutto ja tavaroiden jakaminen on IHAN SAATANAN RASKAS juttu. 

Joo, joskus ihminen joutuu tekemään raskaita asioita oman elämänsä hyvinvoinnin takia. Mutta....saatat yllättyä myös siitä, ettei nuo sinun luettelemasi asiat loppujen lopuksi niin raskaita olleetkaan. Nimimerkillä: Itse kokenut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No. Itse ajattelen että tämä mies nyt vaan tuli valittua ja minkäs sille enää mahtaa. On ollut fyysistä ja etenkin henkistä väkivaltaa, valehtelua, uskottomuutta. Vähän kerrallaan on mies muuttunut parempaan suuntaan mutta on siinä mennyt kymmeniä vuosia. Ja edelleenkään suhde ei kunnossa ole mutta tosiaan, näin nyt tuli valittua.

Et ole erosta koskaan kuullut? Ihan käsittämätön lapanen ja kynnysmatto.

Ja siitä hienosti lisää henkistä väkivaltaa tuntemattomalta palstailijaltakin, ole hyvä! 🙄