Jos vertaa nykypäivän sanoittajia kuten vaikkapa Elastinen tai Sanni vaikkapa Tuomari Nurmion, A.W. Yrjänän tai Ismo Alangon varhaisempaan
tuotantoon tuntuu että ollaan sanoittamisen saralla taannuttu aikalailla vai onko kyse vain nostalgiasta
Kommentit (21)
Sokka irti (jee)
Sokka irti (jee)
Jee-e-e-ee, ee-e-ee-e
Sokka irti, mä vedin päivin öin
Läträsin vaan kesän, duunit laiminlöin
Buum buum pau, mä vedän sokan irti
Rohkeut ku Rokan silmis, paukkuu ku sotafilmis
Boom shakalaka, tulta saatana
Ruuti on kuivaa, mukis on märkää
Chisu vapaa ja yksin, ei Cupido härnää (ah)
Oon kai syntyny rellestään
Miks hidastaa, ei oo hyydytty ennenkään
Cheek
vs.
Hei,
Katso kuinka hiljaa
Kaikki käy,
Mutta vuodet on lyhyet
Ja kun kuu ja aurinko ovat yhdessä taivaalla
Minä kerään kaiken pihalle esiin ja poltan
Niin
Kirjat ja paperit
Ehkä myös
Huonekalut ja muistot
Kaikki valheet, jotka tulevat elämän tielle
Kaikki hyvä mikä estää näkemästä
Se on ruoste
Savu nuolee raunioita, tiedäthän miltä tuntuu
Lämmittää käsiään palaneiden kotien tuhkassa
Hei,
Katso kuinka hiljaa
Sataa taas
Tomu vuotten ylle
Ehkä nämäkin murhaajan kädet etsivät päätä
Jota silittää ja tuntea maailman paino
Se on ruoste
Savu nuolee raunioita, tiedäthän miltä tuntuu
Lämmittää käsiään palaneiden kotien tuhkassa
Savu nuolee raunioita, tiedäthän miltä tuntuu
Lämmittää käsiään palaneiden kotien tuhkassa
CMX
On todellakin taannuttu jo pitkään sekä sanoituksissa että biisien rakenteissa. Levy-yhtiöt satsaa enää sellaisiin, jotka tekee musaa teineille eli siis mahdollisimman yksinkertaista.
Elastisen ja cheekin sanoitukset pystyy kuka tahansa generoimaan AI:llä. Yhtä hyvää tai parempaa saa aikaiseksi.
Ihmekös se jos on taannuttu, jos nykaikeisten "sanoittsajien" sanavarasto on pienempi kuin mitä se oli 20 vuotta sitten ihan normaalilla kirjoja lukevalla tyypillä.
Siihen päälle vielä se, että kun päässä kolisee muutenkin tyhjää, niin ei ole mitään sanottavaa.
Kohderyhmä on ilmeisesti kaikista hölmöimmät. Tämä sama ilmiö toistuu mm. elokuvissa ja peleissä. Taantumus on ollut hirvittävää.
Juankoski here I come... aivan loistavaa
Niin se murenee meidän silmien ja korvien edessä suomenkielinen kulttuuri. Ja kaikki ovat, että ihan ok, kaikkien lapset kun ovat muuttamassa ulkomaille opiskelemaan ja tienaamaan ja suomea ei tarvita missään, joten sillä ei ole väliä.
Eikä suomen kielellä ole väliä uussuomalaisille oumaigaad, bro wallah, mä vannon. Kieli on heille jotain alkeellista finglishiä, mitään syvempää ei pystytä tuottamaan. Ja hekin muuttavat jossain vaiheessa muualle (toivottavasti).
Mutta nuo ap:n luettelemat + sitäkin vanhempi sanoittajapolvi mestareineen Helismaa, Vainio jne. taisivat äidinkielensä hienoudet. Hupaisaa on hieman se, että niin moni ulkomainen biisi, jota täällä coveroitiin, sai näiltä mestareilta huippusanoitukset, joiden rinnalla alkuperäinen sanoitus oli tyhjänpäiväistä hölinää. Esimmerkkinä vaikkapa Kolmatta linjaa, Vainion huikea sanoitus.
Jooou, meitsi chillaa, woouu teitsi grillaa. Siinäpä ensi kesäksi hittibiisin ainekset. Olkaa hyvät.
Vierailija kirjoitti:
Ja legenda Jussi Hakulinen
Nuo hetket syntymästä kuolemaan
Kun silmäluomiin heijastuu
Saa toiset uskomaan kai Jumalaan, toiset Saatanaan
Tai mihin vaan...
Muttei kuitenkaan
Tähän maailmaan
Kuuntelin juuri radiosta poppikanavaa ja ihmettelin samaa. Biiseissä ei yhtään mitään sisältöä. Järki lähti.
Ihan eri genreä ovat nuo artistit, niin vähän huono verrata. En tosin tiedä nuoremmista artisteista saman tyyppisiä kuin Tuomari Nurmio yms, ehkä eivät pääse pinnalle nykyään..
Vierailija kirjoitti:
Ihan eri genreä ovat nuo artistit, niin vähän huono verrata. En tosin tiedä nuoremmista artisteista saman tyyppisiä kuin Tuomari Nurmio yms, ehkä eivät pääse pinnalle nykyään..
Eri genreä mutta oman aikansa nuorisomusiikkia
Ou-ou-ou-ou
(Paha, paha)
Ou-ou-ou-ou
Ring, ring, nyt kellot soi
Ois pitäny tajuta toi sun peli ja lopettaa se heti
Hei kulta, usko pois
Hävettää se et iltoi hukkaan meni, ku päästin sut mun petii
Annoin sulle ehkä vähän liikaaki anteeks
Kyl siin kesti, mut vihdoinki oon nähny tarpeeks
Ye-yeah, joo, et säkää enkeli oo
Tiiät et leikin sun kaa, mut tällästä tää peli on
Soita mulle millo vaa tai älä soita milloinkaa
Tiiän, et sä oot taas ulkon, koska koodaat sillon vaa
Tuntuu, et saat iha mitä vaa
Anna Abreu
vs.
"Irstas häiriintynyt pöpi, pöpi, pöpi",
Niin kuin pikkupojat ilmaisevat asiansa selkeästi.
Jonkinlainen kylmä ope, ope, opettaja,
Jonka esimerkin vuoksi puhdistamme lasejamme.
Hennot teiniviikset halkoo tuulta yössä,
Paholainen laskee lapsiansa kurjuutensa kukkuloilla.
Eksyneeltä näyttää, pallo, pallo, pallokala,
Ensimmäinen pienokainen pyörimässä pakkasessa.
Mua kuunnellaan
Olen karannut kai jostakin laitoksesta,
Taikka kysymys on suuresta huijauksesta.
Mua kuunnellaan.
En avaudu enää kenellekään,
Jos se vie näin syvään ikävään.
Pakkolaskun lailla vilpittömät nuoret kasvot
Läjähtävät pöytää vasten, autuaat on ilmavoimat.
Kolme nuorehkoa, suhteellisen freshin oloista sydäntä
Mätkähtää mun lautaselle lounahalla.
Nautin kera suolan sekä pippurin
Ja pyydän tarjoilijaa tuomaan vielä hiukan valkosipulia.
Piru pääsee kohta valloillensa aivan,
Täytyy pyytää sitä poistumaan tai antautua suosiolla.
Ismo Alanko
Dumarin kaltaisia neroja tulee ehkä kerran vuosisadassa, mutta ei esim. Maustetyttöjen lyriikat huonoja ole.
Oon kyllä eri mieltä. Kasvoin kuunnellen Hectorin, Eppujen, Pave Maijasen, Juicen, Ismo Alangon ja A.W. Yrjänän sanoituksia.
Mutta kyllä Ellinoora ja Sanni on kolahtaneet ihan yhtä lujaa. Ja naisnäkökulma on nykyään musiikissa paremmin edustettuna ja ilahduttava.
Ja ennenkin oli tyhjänpäiväistä musiikkia, esim. Kurre Westerlundin ja Hausmyllyn laskisin näihin.
Ehkä ei ole nostalgisia, mutta en elä nuorten sanoittajien maailmassa, enkä pohdi niissä kerrottuja asioita. Juicen, Eppujen ja Alangon maailman ymmärrän, kun olen sitä aikaa elänyt.