Lue keskustelun säännöt.
Elämästä selviäminen vammaisena?
08.08.2025 |
Tämä on sellainen hätähuuto.
Olen 30v henkilö jolla on hyvin varmasti diagnosoimaton autismin kirjon häiriö ja sen lisäksi jotain muuta mikä vaikeuttaa hahmotuskykyä ja ymmärtämistä. Olen koko ikäni tuntenut oloni ulkopuoliseksi, kuin olisin joku alien joka vain yrittää parhaansa mukaan ymmärtää ympäröivää maailmaa joka ei seuraa mitään logiikkaa, ja peilata muiden tekemisiä soluttautuakseen mahdollisimman uskottavasti.
Suvussamme esiintyy vastaavia ongelmia, mutta jostain syystä minut on jätetty diagnosoimatta ja koulut kävin heikolla menestyksellä ns. normiluokkaan väkisin tungettuna, vaikka jo neuvolassa huomattiin ongelmia (esim. en 5v osannut nimetä värejä tai joitain yksinkertaisia loogisesti pääteltäviä vastauksia) ja koulussa minulla todettiin heti oppimisvaikeus, ja minulla on aina ollut ongelmia sosiaalisten suhteiden ja koulukiusaajien kanssa.
Nyt olen aikuinen ja elämästä selviäminen on yhtä tuskaa. Minulla ei koskaan ollut vanhempia tai muita ihmisiä jotka olisi opettanut/opastanut miten asiat tehdään. En esim. ymmärrä veropaperien täyttämisestä mitään. Tuntuu että olen ihan idiootti kun kaikki muut jotenkin vaan osaa ja tietää, ja minä pääsen ehkä rimaa hipoen läpi tai en ole koskaan kuullutkaan.
Mitä tässä voi tehdä? Olen vasta jonossa autismitutkimuksiin, mutta siinä voi mennä vuosia, jos ikinä edes pääsen sinne. Minulla on vielä lapsikin, joka syntyi nuoruuden hyväksikäytöstä - jälleen tilanne jossa en ymmärtänyt mitä minulle tehtiin. Lapsesta pidän kuitenkin perus hyvää huolta, mutta tuntuu että kasvattajan rooli ei tule luonnostaan, varsinkin kun olen jatkuvasti ihan loppuun palanut.
Kommentit (31)
Itsekin olen hieman autistinen ja erikoinen persoona, yritän lisätä tietoisuutta ja saada ihmisiä ymmärtämään kuinka tärkeää on hyväksyä erilaiset ihmiset ja kohdella kaikkia hyvin.
Ei ole elämä helppoa, ei pidä verrata itseään hyvän lapsuuden kokeneisiin ihmisiin, jotka ovat tunteneet olevansa hyväksyttyjä koko elämänsä. Pelkkä selviytyminen voi olla hyvä suoritus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysy Valikselta. Se on asiantuntija.
Vierailija kirjoitti:
Diagnoosi pitäisi saada lapsena. Silloin tukitoimipiikki on auki. Aikuisena vaikeaa. Ei vammaistukea, ei eläkettä. Työkkärin listoilla roikkuvat turhaan työkyvyttöminä.
Kuinkahan suuriosa Suomen työttömistä.
Vierailija kirjoitti:
Kysy Valikselta. Se on asiantuntija.
Kuka/mikä on Valis?
En ymmärrä mitä oikein tarkoitat, että mitä pitäisi tehdä?
Ei taida olla mitään taikapilleriä jolla muuttuu fiksuksi ja kyvykkääksi. Etsi joku sinulle sopiva työ ja elä elämääsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neuropsykiatrinen kuntoutus olisi hyödyllinen. Psykiatrian kautta pääsisi varmaan helpoiten testeihin ja sitä kautta saisit apua.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä mitä oikein tarkoitat, että mitä pitäisi tehdä?
Ei taida olla mitään taikapilleriä jolla muuttuu fiksuksi ja kyvykkääksi. Etsi joku sinulle sopiva työ ja elä elämääsi.
Että mistä saa apua. Mihin ne kaikki muut vammaiset tässä yhteiskunnassa loppusijoitetaan ja miten sinne pääsee. Edes tätä en tiedä.
Ainoat työt joihin teoriassa voisin päästä on ns. paskaduunit joihin ei tarvitse koulutusta, mutta en kykyprofiilin puolesta sovi niihin kun en ymmärrä mitä ympärillä tapahtuu. Sen lisäksi niitä töitä ei edes saa kun kukaan ei palkkaa. Uudelleen kouluttautuminen taas ei onnistu niin taloudellisista syistä kuin siitäkin että heikolla kykyprofiililla ei pääse sisään. En olisi selvinnyt edes lukiosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
asia pitää selvittää virallisesti,sen jälkeen seuraavat askeleet, riippuen mitä tuloksia tulee.
Jos ei oo diagnoosia paperilla,niin sitten sitä ei ole .
eli soita johonki TK:hon, mitä ne nyt ikinä onkaan nykysin.
Vierailija kirjoitti:
Neuropsykiatrinen kuntoutus olisi hyödyllinen. Psykiatrian kautta pääsisi varmaan helpoiten testeihin ja sitä kautta saisit apua.
Miten sinne pääsee?
Olen ollut 4,5v mt-potilaana, välissä psykopolilla ja nyt Kelan psykoterapiassa. Autismin kirjon mahdollisuus on noteerattu, mutta siellä keskitytään vain vaikeaan masennukseen, ahdistuneisuushäiriöön ja traumaperäiseen stressihäiriöön. Elämässä on tapahtunut kaikenlaista kauheaa minkä takia minulla on mm. aistiharhoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
asia pitää selvittää virallisesti,sen jälkeen seuraavat askeleet, riippuen mitä tuloksia tulee.
Jos ei oo diagnoosia paperilla,niin sitten sitä ei ole .
eli soita johonki TK:hon, mitä ne nyt ikinä onkaan nykysin.
TK? Eli terveyskeskus? Minulla on vaikeus ymmärtää lyhenteitä. Tuntuu että niiden merkitys vaihtelee kontekstin mukaan.
Minulla on myös ongelmia terveydenhuollon asioinnissa kun en koskaan tiedä mihin tarkalleen ottaen pitäisi soittaa. Tiedän missä on päivystys ja osaan lukea missä on hammaslääkärin ajanvaraus, mutta sitten kun pitäisi lähteä jotain muuta selvittelemään niin niihin tarjotaan tuhatta eri numeroa, enkä tiedä minne soittaa. Joskus olen ollut ihan väärässä paikassa ja siirretty muualle. Jos tarjolla ei ole yksinkertaisesti asiakaspalvelua tai ajanvarausnumeroa, pyrin aina ottamaan yhteyttä johonkin mahdollisimman geneerisesti nimettyyn tahoon ja toivon että he voivat auttaa.
Tällä hetkellä en edes tiedä kuka on minun mt-hoidoista vastaava taho julkisen terveydenhuollon puolella. Ei ilmeisesti kukaan.
Vierailija kirjoitti:
Itsekin olen hieman autistinen ja erikoinen persoona, yritän lisätä tietoisuutta ja saada ihmisiä ymmärtämään kuinka tärkeää on hyväksyä erilaiset ihmiset ja kohdella kaikkia hyvin.
Ei ole elämä helppoa, ei pidä verrata itseään hyvän lapsuuden kokeneisiin ihmisiin, jotka ovat tunteneet olevansa hyväksyttyjä koko elämänsä. Pelkkä selviytyminen voi olla hyvä suoritus.
Minua ei kiinnosta se että miten elämästä suoriudun (verrattuna normaaleihin ihmisiin). Haluaisin vain päästä sinne jonnekin paikkaan X missä saisin olla rauhassa tällainen tyhmä ja outo ja hullu, ilman ahdistusta ja alttiina kaikenlaiselle hyväksikäytölle. Sen sijaan että liikun täällä normaalien ihmisten joukossa ja siitä rangaistaan, vaikka en voi sille mitään että olen vammainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi hyvä ainakin että varmistaa ettei kukaan manipuloi tai kiristä, vaikka rahatilanteen vuoksi. Vaan elämässä löytyy myös vapautta. Ettei joudu pelkästään menemään sen massan mukana. Saa tehdä omiakin valintoja.
Vierailija kirjoitti:
Olisi hyvä ainakin että varmistaa ettei kukaan manipuloi tai kiristä, vaikka rahatilanteen vuoksi. Vaan elämässä löytyy myös vapautta. Ettei joudu pelkästään menemään sen massan mukana. Saa tehdä omiakin valintoja.
Se on erittäin vaikeaa jo alunperin huono-osaisena. On aina tavalla tai toisella riippuvainen muista jos haluaa asua jonkin katon alla ja syödä. Taloudellista liikkumavaraa ei ole ja kaikki valinnat on tehty tilanteen pakosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi hyvä ainakin että varmistaa ettei kukaan manipuloi tai kiristä, vaikka rahatilanteen vuoksi. Vaan elämässä löytyy myös vapautta. Ettei joudu pelkästään menemään sen massan mukana. Saa tehdä omiakin valintoja.
Se on erittäin vaikeaa jo alunperin huono-osaisena. On aina tavalla tai toisella riippuvainen muista jos haluaa asua jonkin katon alla ja syödä. Taloudellista liikkumavaraa ei ole ja kaikki valinnat on tehty tilanteen pakosta.
Näin juuri. T. Valis
Järkyttävää että Suomessa voi ihminen edes joutua tuollaiseen tilanteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää että Suomessa voi ihminen edes joutua tuollaiseen tilanteeseen.
Yhteiskunta on juuri niin sivistynyt kuin millä tavalla se kohtelee heikoimpiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä mitä oikein tarkoitat, että mitä pitäisi tehdä?
Ei taida olla mitään taikapilleriä jolla muuttuu fiksuksi ja kyvykkääksi. Etsi joku sinulle sopiva työ ja elä elämääsi.
Että mistä saa apua. Mihin ne kaikki muut vammaiset tässä yhteiskunnassa loppusijoitetaan ja miten sinne pääsee. Edes tätä en tiedä.
Ainoat työt joihin teoriassa voisin päästä on ns. paskaduunit joihin ei tarvitse koulutusta, mutta en kykyprofiilin puolesta sovi niihin kun en ymmärrä mitä ympärillä tapahtuu. Sen lisäksi niitä töitä ei edes saa kun kukaan ei palkkaa. Uudelleen kouluttautuminen taas ei onnistu niin taloudellisista syistä kuin siitäkin että heikolla kykyprofiililla ei pääse sisään. En olisi selvinnyt edes lukiosta.
No täällä yks. Mä yritin aikani survoa itseäni tähän normaalien maailmaan kunnes pitkällisten yritysten jälkeen mulle ehdotettiin eläkettä. Ei ollu musta hyötyä tässä maailmassa. Katotaan sitten siellä jatko-osassa jos menis paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä mitä oikein tarkoitat, että mitä pitäisi tehdä?
Ei taida olla mitään taikapilleriä jolla muuttuu fiksuksi ja kyvykkääksi. Etsi joku sinulle sopiva työ ja elä elämääsi.
Että mistä saa apua. Mihin ne kaikki muut vammaiset tässä yhteiskunnassa loppusijoitetaan ja miten sinne pääsee. Edes tätä en tiedä.
Ainoat työt joihin teoriassa voisin päästä on ns. paskaduunit joihin ei tarvitse koulutusta, mutta en kykyprofiilin puolesta sovi niihin kun en ymmärrä mitä ympärillä tapahtuu. Sen lisäksi niitä töitä ei edes saa kun kukaan ei palkkaa. Uudelleen kouluttautuminen taas ei onnistu niin taloudellisista syistä kuin siitäkin että heikolla kykyprofiililla ei pääse sisään. En olisi selvinnyt edes lukiosta.
No täällä yks. Mä yritin aikani surv
Millä diagnoosilla pääsit eläkkeelle? Olitko työelämässä?
Minä en päässyt työttömänä mt-syistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neuropsykiatrinen kuntoutus olisi hyödyllinen. Psykiatrian kautta pääsisi varmaan helpoiten testeihin ja sitä kautta saisit apua.
Miten sinne pääsee?
Olen ollut 4,5v mt-potilaana, välissä psykopolilla ja nyt Kelan psykoterapiassa. Autismin kirjon mahdollisuus on noteerattu, mutta siellä keskitytään vain vaikeaan masennukseen, ahdistuneisuushäiriöön ja traumaperäiseen stressihäiriöön. Elämässä on tapahtunut kaikenlaista kauheaa minkä takia minulla on mm. aistiharhoja.
Onko sulla tällä hetkellä sinne hoitokontakti? Kerro nää kaikki samat asiat mitä täälläkin, kirjoita paperille kaikki ja esimerkkejä käytännön elämästä missä sulla on vaikeuksia. Sitten sun pitää vaatia käyntiä psykiatrille ja lähetettä neurologille ja kertoa samat asiat. Ongelma on se et sun pitää vaatia ja kertoa että sulla on todella paljon ongelmia. Pyydä päästä neuropsykiatrisiin testeihin ja autismitesteihin. Laita kaikki paperille, kirjoita käytännön ongelmista, arjesta, oppimisen ongelmista jne. Ettet unohda mitään käynneillä.
Jos hoitokontaktia ei ole, niin sitten terveyskeskuksen kautta.
Jos pääset noihin testeihin niin sitä kautta alkaa asiat sitten helpottaa. Pääset kuntoutukseen ja siellä voidaan miettiä samalla sun tulevaisuutta ja mihin kykenet. Tilanne ei oo toivoton! Sulla on varmasti myös kykyjä mut ne pitää vaan löytää ja tarvitset apua siihen.
Minulla hoitopolku kulki neurologin kautta. Minulla on jo valmiiksi neurologinen sairaus jota kontrolloidaan ja kerroin ongelmista. Sitä kautta sain lähetteen neuropsykiatrisiin testeihin ja varasin itse ajan yksityiselle (kunnallisella on niin pitkät jonot) ja sain sitä kautta diagnoosin ja lääkkeet. Sain kunnalliselta lähetteen neuropsykiatriseen kuntoutukseen, jossa olen nyt. Tämä oli esimerkki miten asia voi järjestyä.
Diagnoosi pitäisi saada lapsena. Silloin tukitoimipiikki on auki. Aikuisena vaikeaa. Ei vammaistukea, ei eläkettä. Työkkärin listoilla roikkuvat turhaan työkyvyttöminä.