Hypoteettinen kysymys työkkärin karenssista

"Entäs, jos saa työosoituksen matalapalkkaiseen vuorotyöhön, jonne ei omalta paikkakunnalta pääse julksilla kaikkina aikoina?"



Karenssi tulee. Olen lukenut tällaisesta tapauksesta. Se, että ei pääse työpaikalle, kun julkiset eivät kulje (vuorotyö) eikä autoa ole, ei ole riittävä syy kieltäytyä.

että oikeasti oelt valmis ottamaan työtä vastaan. Ja, joss ulle ei oel osoittaa työtä saat siitä korvauksseksi työttömyysetuuden.



Alle TES:n ei pidä suostua, jos tulee määräaika niin valituys menee kyllä läpi

joskus oikeasti voisi käyttää järkeä sielläkin päässä.

Itselläni on onneksi hyvä ja ymmärtäväinen työntekijä työkkärissä, ymmärsi hyvin etten pysty kahden pienen lapsen yh:na ottamaan vuorotöitä vielä vastaan,eikä niitä ole tarjottu/pakotettu hakemaan.

viralliset rajat siitä, kuinka pitkät työmatkat ja kulkuvälineen odotteluvälit on siedettävä ja voidaan työnhakijalta odottaa. Ei jostain Kanta-Hämeesä missään ROvaniemellä tarvi käydä töissä. Mutta parin tunnin matkoja ja odottelua pidetään oikeasti ihan kohtuullisena, ja esim meidän vanhempien aikana ne ovat sitä olleetkin. Ovat vieläkin niille, jotka haluavat töissä käydä.



Ja se yh saa kyllä AINA hoitajan lapsilleen, koska se subjektiivinen päivähoito-oikeus tarkoittaa sitä, että KAIKKI lapset saavat tarpeen mukaisen hoitopaikan. Vuorotyöläisen lapset menevät vuoropäiväkotiin ja lain mukaan joka kunnassa pitää sellainen palvelu olla. joten lapsista ei tarvi luopua, mutta hoitoon ne pitää panna.

"Entäs, jos saa työosoituksen matalapalkkaiseen vuorotyöhön, jonne ei omalta paikkakunnalta pääse julksilla kaikkina aikoina?"

Karenssi tulee. Olen lukenut tällaisesta tapauksesta. Se, että ei pääse työpaikalle, kun julkiset eivät kulje (vuorotyö) eikä autoa ole, ei ole riittävä syy kieltäytyä.

Eihän se työntekijän syy ole, jos työpaikalle ei yksinkertaisesti PÄÄSE. Yhtä hyvin niitä työosotuksia voisi sitten jaella vaikka kuuhun, niin kenellekään ei tarvitsisi enää maksaa työttömyyskorvauksia.

Tiedän, että vertaus on monen mielestä tökerö, mutta lienee itsestänselvää, ettei vaikka kala-allergista voi pakottaa kalanpakkaajaksi, koska työ ei sovi hänelle. Siksi tuntuu oudolta, että pitää tarjota työtä jostain mahdollisimman hankalien yhteyksien päästä, mikä saattaisi tarkoittaa esim. sitä, että työntekijä ei voi ikinä nukkua, koska koko yö menee bussipysäkillä istuessa, tms. Onhan se nyt selvää, ettei tällainen työ sovi, vaikkakin eri syystä kuin allergia-esimerkissä.

Ja se hankalien kulkuyhteyksien takana oleva työ tuskin on maailman ainoa duuni, joten luulisi että voisi tarjota lähempänä olevaa. Enkä nyt tarkoita missään korvessa asuvaa, vaan esim. pikkukaupungissa, tai vaikka isommassakin.

viralliset rajat siitä, kuinka pitkät työmatkat ja kulkuvälineen odotteluvälit on siedettävä ja voidaan työnhakijalta odottaa. Ei jostain Kanta-Hämeesä missään ROvaniemellä tarvi käydä töissä. Mutta parin tunnin matkoja ja odottelua pidetään oikeasti ihan kohtuullisena, ja esim meidän vanhempien aikana ne ovat sitä olleetkin. Ovat vieläkin niille, jotka haluavat töissä käydä.

Ja se yh saa kyllä AINA hoitajan lapsilleen, koska se subjektiivinen päivähoito-oikeus tarkoittaa sitä, että KAIKKI lapset saavat tarpeen mukaisen hoitopaikan. Vuorotyöläisen lapset menevät vuoropäiväkotiin ja lain mukaan joka kunnassa pitää sellainen palvelu olla. joten lapsista ei tarvi luopua, mutta hoitoon ne pitää panna.

Jos on 8 tunnin työpäivä, matkat kestävät yhteensä 2 tuntia minkä lisäksi on yhteensä 2 tuntia odottelua, niin sehän tarkoittaa, että yh on työssä ja matkalla töihin yhteensä 12 tuntia. Kyllähän se käytännössä tarkoittaisi, ettei enää olisi lasten kanssa, vaan lapset ilmeisesti muuttaisivat vuoropäiväkotiin asumaan ja kävisivät kotona vain nukkumassa - niinä öinä, kun äidillä on ollut päivävuoro. Ja äidin oltua yövuorossa ja sen takia nukkuessa päivällä lapset olisivat taas hoidossa, koska ei nukkuva äiti voi hoitaa heitä. Vai pitäisikö äidin alkaa käyttää amfetamiinia jaksaakseen valvoa luonnottomia aikoja?

Voisikohan työkkäristä tehdä lastensuojeluilmoituksen heidän aiheuttaessaan lastensuojeluntarpeen? hmmm... hmmm....

oletetaan että työ on 8 h, työmatkat ja osottelu yhteensä 3 h. Mutta päiväkoti on hankalan matkan päässä ja päinvastaisessa suunnassa kuin tie työpaikalle, eli tarhamatkaan menisi vaikka 40 min suuntaansa mikä sinällään ei ole kohtuutonta. Töilläin kuitenkin työ + työmatkat + tarhamatkat vievät 8 h+ 3 h + 1 h 20 min eli yhteensä 12 h 20 min.

Meillä lapsi tarvitsee n. 10-11 h unet, joten aikaa olla hereillä kotona, hoitaa aamu- ja iltatoimet jää 40 min - 1 h 40 min.

viralliset rajat siitä, kuinka pitkät työmatkat ja kulkuvälineen odotteluvälit on siedettävä ja voidaan työnhakijalta odottaa. Ei jostain Kanta-Hämeesä missään ROvaniemellä tarvi käydä töissä. Mutta parin tunnin matkoja ja odottelua pidetään oikeasti ihan kohtuullisena, ja esim meidän vanhempien aikana ne ovat sitä olleetkin. Ovat vieläkin niille, jotka haluavat töissä käydä.

Ja se yh saa kyllä AINA hoitajan lapsilleen, koska se subjektiivinen päivähoito-oikeus tarkoittaa sitä, että KAIKKI lapset saavat tarpeen mukaisen hoitopaikan. Vuorotyöläisen lapset menevät vuoropäiväkotiin ja lain mukaan joka kunnassa pitää sellainen palvelu olla. joten lapsista ei tarvi luopua, mutta hoitoon ne pitää panna.

kun on ollut 3 kk ajan työttömänä. Kunhan työ ei ole moraalisesti arveluttavaa tai laitonta tai tasa-arvolain tms. vastaista (tosin työkkäri ei näitä töitä edes välitä).



Kun saa työhönosoituksen (nykyisin se on tosin on työtarjous), niin pitää hakea sitä työpaikkaa. Jos ei hae, saa karenssia. Mutta jos hakee, eikä tule valituksi, ei saa karenssia. Jo siinä hakuvaiheessa tulee kertoa työnantajalle, että todennäköisesti ei pääse töihin julkisilla kulkuneuvoilla, jolloin ei tule valituksi. Eikä saa karenssia.



Ei ole kenenkään edun mukaista palkata henkilöä, joka ei sitä työpaikkaa halua! Mutta jos työnantaja katsoo hakijan parhaaksi mahdolliseksi huolimatta matkaongelmista, on töihin mentävä. Nykyisin on lähes kaikissa töissä 4 kk koeaika, jolloin työntekijää voi testata ja katsoa, onko sillä sittenkin johonkin nurkkiin unohtunut auto (hämmentävän usein on, väki käy työkkärissä ja väittää silmä kirkkaana, että ei ole autoa eikä korttia, ja pihasta lähdetään kuitenkin autoa ajaen...)



Työttömyysetuudet eivät ole subjektiivisia oikeuksia, joita saa 500 päivän ajan. Ne voidaan ottaa pois, jos ei oikeasti ole työmarkkinoiden käytettävissä. Jos yh ei saa lapsille järjestymään hoitopaikkaa, ei ensisijainen tukimuoto ole työmarkkinatuki vaan kunnan sossun tarjoama apu.

Eikös voisi kuvitella, että ei se työkkäri niitä töitä jaa...vaan työpaikalla käydään haastattelussa jonka perusteella työnantaja katsoo onko työntekijä sopiva tähän työhön.

Se mitä työnantajalle kerrotaan / puhutaan ei mene työkkäriin, vai?

Kyllä luulisi työnantajienkin olevan inhimillisyyden kannalla...hän voi ilmoittaa työkkäriin, ettei hakija ollut soveltuva tähän työhön =)

Eikös voisi kuvitella, että ei se työkkäri niitä töitä jaa...vaan työpaikalla käydään haastattelussa jonka perusteella työnantaja katsoo onko työntekijä sopiva tähän työhön. Se mitä työnantajalle kerrotaan / puhutaan ei mene työkkäriin, vai? Kyllä luulisi työnantajienkin olevan inhimillisyyden kannalla...hän voi ilmoittaa työkkäriin, ettei hakija ollut soveltuva tähän työhön =)

hakija ei halunnut työpaikkaa, koska työnantaja maksaa työttömyysvakuutusmaksua. Mitä enemmän meillä on työtävieroksuvia lusmuja, sitä enemmän joutuu maksamaan.

Se että työssä on niin pieni palkka että työkkärin rahalla pärjäisi paremmin, ei ole pätevä syy kieltäytyä työstä. Ystävä sai karenssin vaikka esitti työkkärille laskelman miten jää miinukselle jos ottaa kyseisen työn vastaan (mm lasten päivähoitomaksut).

Ihminenhän saattaa joutua näkemään nälkää tehdäkseen ilmaistyötä toiselle, miten tuollainen voi olla mahdollista? ja entä, jos perheessä on lapsia - miten heille selitetään, että ei ole rahaa ruokaan, koska se menee orjatyön aiheuttamiin kustannuksiin?! Entä, jos lapset joudutaan ottamaan huostaan, kun vanhemmat pitävät heitä nälässä - työkkärin aiheuttaman ahdingon vuoksi? Ja vaikkei ihan ilman ruokaa joutuisi olemaan, niin kurjahan kasvavalle lapselle on tarjota pelkkää makaronia :(

oletetaan että työ on 8 h, työmatkat ja osottelu yhteensä 3 h. Mutta päiväkoti on hankalan matkan päässä ja päinvastaisessa suunnassa kuin tie työpaikalle, eli tarhamatkaan menisi vaikka 40 min suuntaansa mikä sinällään ei ole kohtuutonta. Töilläin kuitenkin työ + työmatkat + tarhamatkat vievät 8 h+ 3 h + 1 h 20 min eli yhteensä 12 h 20 min.

Meillä lapsi tarvitsee n. 10-11 h unet, joten aikaa olla hereillä kotona, hoitaa aamu- ja iltatoimet jää 40 min - 1 h 40 min.

Olisi ihan kiinnostavaa tietää, mitä mieltä psykologi olisi tällaisesta systeemistä lapsen kannalta. Miksi velvollisuus ottaa mikä tahansa mahdollisimman hankala työ menee lapsen hyvinvoinnin ja oikeuksien edelle? Kun se hankala työ ei varmaankaan ole maailman ainoa työpaikka. No, jonkun mielestä millään muulla ei ole väliä kuin työnteolla, vaikka se työ olisi käpyjen nakkelua (kunhan vaan työtön ei ylpisty liikaa)

Tuleeko karenssia, jos kieltäytyy työstä, josta ei jäisi yhtään rahaa käteen tai menisi miinuksen puolelle? Jos esim. tarjottaisiin kurssia tms ilmaishommaa sieltä 80 km:n päästä - siitähän saa sen oliko se 8 vai 10 eur /pvä. Mutta jos matkakulut ylittävät tämän ja ihmisellä ei ole VARAA mennä. Jos hän joutuisi tinkimään vaikka lapsensa ravinnosta tai omista lääkkeistä päästäkseen ilmaistyöhön tai jonnekin paperilennokkikurssille. Onko tällaisesta mitään lakia olemassa, onko orjatyö laillista?

Se että työssä on niin pieni palkka että työkkärin rahalla pärjäisi paremmin, ei ole pätevä syy kieltäytyä työstä. Ystävä sai karenssin vaikka esitti työkkärille laskelman miten jää miinukselle jos ottaa kyseisen työn vastaan (mm lasten päivähoitomaksut).

Paikalliset työssäkäyntialueet on se, joka ratkaisee, kuinka kaukana on kuljettava töissä. Takavuosina siinä tuli ainakin pohjoisessa sanomista, kun oli katsottu vain työnantajan osoitetta. Sen perusteella työssäkäyntialue oli useamman sata km, koska työnantajan osoite oli siellä n. 200 km:n päässä, vaikka työ tehtiin maastossa kotipaikkakunnalla.



Karenssia ei saa, jos palkka matkakulujen vähennyksen jälkeen on vähemmän kuin työttömyyskorvaus.



Koulutus on kuitenkin investointi omaan tulevaisuuteen. Tiedän ihmisiä, jotka käyvät omalla kustannuksellaan yliopistossa Helsingissä, Jyväskylässä, Rovaniemellä parantaakseen asemaansa työmarkkinoilla.



Oman kokemukseni mukaan hyvä työllistymissuunnitelma, vai onkohan se työnhakusuunnitelma on avain siihen, että ei hätistetä turhille kursseille tai töihin.