Lue keskustelun säännöt.
Miten tuhluri voi oppia hallitsemaan menojaan?
29.07.2025 |
Olen tuhluri ja mä elän kädestä suuhun, vaikka omasta mielestäni mun palkka on ihan ok (brutto 2800) ja kulutkin jaan miehen kanssa. Mä koen tosi monet menot helposti pakollisiksi, vaikka ne eivät sitä millään mittareilla ole. Hoidan kasvojani esimerkiksi sellaisella kevyellä korealaisella tekniikalla eli purnukkaa riittää, vaikka tiedän, etten niitä tarvitse. Lisäksi innostun helposti kaikista uusista jutuista, joten ostelen aika huolettomasti uusia harrastusvälineitä, joita en sitten koskaan käytä.
Myös ruokakauppaan menee enemmän rahaa kuin tarvitsisi, vaikka minulla olisi kauppalista. Olen yleensä nelivuotiaani kanssa kaupassa, jolloin koriin tarttuu kaikenlaisia jogurtteja, patukoita ja mehuja, joita emme oikeasti tarvitsisi. Syön myös tosi paljon herkkuja ja joskus nuorempana laskin, että pelkästään limuun, sipseihin ja muihin herkkuihin menee helposti satanen kuussa.
Miten tätä saisi hillittyä? Miten saan aivoni vakuuttumaan, etten tarvitse uusia akvarellivärejä, kun mulla olisi kaapissa ne akryyliväritkin, jos olisi pakko päästä maalaamaan?
Kommentit (7)
Mindfullnessia, täytyy oppia reagoinnin sijasta tekemään päätöksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut eivät opi kuin pakon edessä. Shoppailuholisti on vähän kuin alkoholistikin. Siskoni oli jo nuorena huoleton rahankäyttäjä ja asiaa pahensi, että oli lukioikäisestä iltatöissä, joten rahaa oli. Päätyi sitten yhteen miehen kanssa, joka oli vielä holtittomampi.
Tuhlaus loppui vasta, kun uhkasivat menettää luottotietonsa ja kotinsa. Maksavat nyt velkoja eläkeikäiseksi saakka.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut eivät opi kuin pakon edessä. Shoppailuholisti on vähän kuin alkoholistikin. Siskoni oli jo nuorena huoleton rahankäyttäjä ja asiaa pahensi, että oli lukioikäisestä iltatöissä, joten rahaa oli. Päätyi sitten yhteen miehen kanssa, joka oli vielä holtittomampi.
Tuhlaus loppui vasta, kun uhkasivat menettää luottotietonsa ja kotinsa. Maksavat nyt velkoja eläkeikäiseksi saakka.
No mä olen menettänyt luottotietoni ja ollut pikavippikierteessä kahdesti. Pääsin niistä eroon pari vuotta sitten ja hallinnut rahavarojani siihen nähden kohtuullisesti. Haluaisin vain oppia vielä paremmaksi.
Ap
Saisko noihin heräteostoksiin liitettyä jonkin vitkalaukaisimen? Jos alat kaivata niitä akvarellivärejä, niin laita kännykkään vaikka muistutus viikon tai parin päähän. Sitten kun kännykkä muistuttaa, niin voit tarkistaa, tuntuuko se suunniteltu ostos edelleen niin tarpeelliselta, että haluat satsata siihen.
Voisko ruokakaupan heräteostoksille laittaa jonkun budjetin, että niihin ostoksiin tulis suunnitelmallisuutta? Jos vaikka kuukauden ajan pidät eka kirjaa menoista ja kirjaat ne ruokakaupan ostokset eri kategorioihin (tai voit poimia sieltä pelkät herkut, jos haluat), niin näet ainakin mikä se lähtötilanne on. Jos niihin meneekin kuukaudessa 200€ niin saat siitä motivaatiota korjausliikkeeseen.
Meillä alkoi tarkempi taloudenpito siitä, kun pidin menoista kirjaa kuukauden ajan. Ratsasin myös tyttären vaatekaapin, koska oli sellainen tuntuma, että vaatteita on enemmän kuin tarpeeksi. Kenenkään elämänlaatu ei parane siitä, jos pitkähihaisia arkipaitoja on 10 sijasta 20. Sovin tyttären kanssa, että samaa paitaa voi pitää 2 päivää ja housuja 3 päivää ja jatkossa uusia vaatteita ostettiin vähemmän, mutta kuitenkin niin, että joka kaudelle oli parin viikon vaatteet. Tytär oli päiväkoti-ikäinen silloin.
Ruokaostosten suhteen voi erottaa arjen ja viikonloput. Arkena voi syödä edullisesti ja vähän vaatimattomammin. Viikonloppuna sitten vähän parempaa sapuskaa kalliimmista aineksista. Jos syö kroonisesti hyvin ja kalliisti, siitä menee hohto - ja siihen tottuu. Ihmisen on tosi vaikea pakittaa taaksepäin jostain tasosta, mihin on tottunut.
Kirjanpitoa suosittelen siihen, että näkee mihin ne rahat menee. Meneekö rahat oikeesti niihin itselle tärkeisiin asioihin vai onko siellä jotain menoja, joista ei koe saavansa sen rahan edestä iloa? Eniten ihmiset kokee saavansa iloa rahankäytöstä silloin, kun rahalla ostetaan elämyksiä, jotka jaetaan rakkaiden ihmisten kanssa. Perheen yhteinen matka voi olla money well spent, vaikka siihen palaisi rahaa turkaisesti.
Lopettamalla ostaminen! Helposti sanottu, tiedän.
Itse olin monta vuotta lasteni yksinhuoltaja ja meillä oli todella tiukkaa rahasta. Jossain välissä tein kahta työtä, jotta pystyimme elämään ja harrastamaan.
Lapset ovat jo aikuisia, mutta huomaan, että ostan koko ajan varastoon kaikenlaista. Siis ihan tarpeellista, mutta varastossa notkuu rahaa satojen eurojen arvosta. On monta erilaista hiustenhoitotuotetta, suihkusaippuaa, rasvaa jne.
Lisäksi olen kokenut, ettei minulle ole yhtään alusvaatteita. Mitä nyt sellainen Ikean iso laatikollinen, niitä koreja, mitä myydään Kallax-hyllyyn. Sama juttu sukkien kanssa, niitä on myös yksi laatikollinen. Tällä hetkellä minulla on viidet sandaalit, tennareita, varvastossuja jne.
Kun lapset olivat pieniä, alusvaatteeni käytin aina loppuun ja olivat kamalia, sukissa ihan järjestäen reikiä jne. Kengissä oli reiät pohjissa ja sadevesi tuli niistä läpi. Välillä kaiveltiin hammastahnoja tuubin pohjalta paketti rikki leikaten. Että joo, en halua enää kulkea huonoissa vehkeissä.
Päätin nyt kuitenkin, että tämä saa nyt loppua. Minä en oikeasti tarvitse tällä hetkellä YHTÄÄN mitään! Avasin jo toisen tilin, johon alan laittamaan joka kuukausi rahaa syrjään. Ja sitten vielä sijoitan muutamaan indeksirahastoon joka kuukausi. Nykyään tulisin taloudellisesti todella hyvin toimeen, mutta ostaminen on jäänyt päälle.
Lopetetaan siis tämä ap!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saisko noihin heräteostoksiin liitettyä jonkin vitkalaukaisimen? Jos alat kaivata niitä akvarellivärejä, niin laita kännykkään vaikka muistutus viikon tai parin päähän. Sitten kun kännykkä muistuttaa, niin voit tarkistaa, tuntuuko se suunniteltu ostos edelleen niin tarpeelliselta, että haluat satsata siihen.
Voisko ruokakaupan heräteostoksille laittaa jonkun budjetin, että niihin ostoksiin tulis suunnitelmallisuutta? Jos vaikka kuukauden ajan pidät eka kirjaa menoista ja kirjaat ne ruokakaupan ostokset eri kategorioihin (tai voit poimia sieltä pelkät herkut, jos haluat), niin näet ainakin mikä se lähtötilanne on. Jos niihin meneekin kuukaudessa 200€ niin saat siitä motivaatiota korjausliikkeeseen.
Meillä alkoi tarkempi taloudenpito siitä, kun pidin menoista kirjaa kuukauden ajan. Ratsasin myös tyttären vaatekaapin, koska oli sellainen tuntuma, että vaatteita on enemmän kuin tarpeeksi. Kenenkään elämänlaatu ei parane siitä, jos
Tuota myöhemmin ostamista olen kokeillut, ja yleensä olen sitten vaan ostanut sen, kun olen sitä kerran pohtinut. Eli ei toimi kovin hyvin.
Tuo ruokakaupan heräteostosbudjetti kuulostaa hyvältä ajatukselta. Siinä ei kielletä heräteostoksia kokonaan, mutta rajataan niihin kuluvan rahan määrä.
Pidä kirjaa kaikista menoista. Se voi olla tarpeeksi masentavaa luettavaa, ettet halua ostaa mitään.