Älä kysy tutun tai kaverin parisuhdestatusta
tai pankkitilin saldoa tai muutakaan henkilökohtaista.Ei kuulu hyviin tapoihin eikä ole hienotunteista. Ihan jokainen kyllä kertoo kenelle itse haluaa ja kehen luottaa. Jokseenkin aika kyllästynyt miten ihmisillä ei ole minkäänlaisia rajoja.
Kommentit (25)
Juuri näin ja sen lisäks udellaan vielä perheen perustamisesta kun on ensin kerrottu että sitä parisuhdetta ei ole. Jep. Mulla siis on perhe, mutta loukkaannun aina muiden puolesta (varsinkin jos on läheinen ihminen) kun kuulen että näitä henkilökohtaisuuksia udellaan. Oikeastaan mulla menee hyvinkin paljon tunteisiin tuollaiset. Enpä arvosta ihmisinä juurikaan esim. appivanhempiani, jotka utelivat perhejuhlassa näitä juttuja sisarukseltani, jolla kyllä on toive perheestä ja parisuhteesta, mutta ei tällä hetkellä ole kumpaakaan. Sitten vielä naureskellaan harmittomasti, että kyllähän tuollainen ihminen nyt jonkun löytää! Hahhah. Helppo kun heinän teko, sen kun hankit puolison ja lapsen. Olisikin niin.
Sitten odotan myös, että nämä ihmiset eivät kerro edes omatoimisesti asioistaan muille. Mullakin on oikeus olla kuulematta, että mitä ihanaa jonkun mies on tehnyt, ja kuinka hyvässä työssä se on. Selkärankaisella ihmisellä se toimii molempiin suuntiin, eli jos ei halua asiasta kysyttävän, ei myöskään itse kerro asioistaan, ja pitää ne oikeasti omana tietonaan. Vaikka olisikin iloista kerrottavaa
En kysykään. Ei kiinnosta. Jos joku kysyy on noloa. Itse vastaan kysyttäessä ympäripyöreitä ja vaihdan aihetta hyvin nopeasti päivänpolttaviin turhuuksiin. Pitää vetää rajattomille rajat.
Niin. Minäkin häpeän ukkoani niin paljon, että ei tee mieli kertoa parisuhteesta.
Kysyn aina nuorilta miehiltä, että jokos on morsian katsottuna 🥰
Mumma👵🏻
Harvoin se suhde on mikään salaisuus. Yleensä koko tuttavapiiri tietää.
Miten se nyt niin intiimi asia on?
Joissain tapauksissa kyllä ymmärrän, että kysymys voi loukata. Jos esimerkiksi joku on jäänyt leskeksi muutama kuukausi sitten ja sellainen henkilö, joka tietää tämän, alkaa kyselemään että seurusteletkos sinä jo jonkun kanssa.
Tutuilta voi kysyä ja kavereiden statuksen yleensä jo tietää. Ventovieraalta ei ole hienoa kysellä.
Sosiaalistettu heteronormatiivisuus mieskeskeisyyksineen on vaan niin noloa, en osallistu kaakattamisiin.
Jotkut jokseenkin tutut, töissä lähinnä, johdattelevat omilla parisuhdekertomuksillaan kertomaan omaa tilannettani. En mene lankaan, koska huomaan herkästi johdattelun.
Mitä yleensäkin jollekin samassa yrityksessä työskelevälle kuuluu tietää parisuhdestatuksestani?
Vierailija kirjoitti:
Miten se nyt niin intiimi asia on?
Joissain tapauksissa kyllä ymmärrän, että kysymys voi loukata. Jos esimerkiksi joku on jäänyt leskeksi muutama kuukausi sitten ja sellainen henkilö, joka tietää tämän, alkaa kyselemään että seurusteletkos sinä jo jonkun kanssa.
Syy on tämä: miksi kysyt? Niin, tietääksesi. Sinulle ei riitä se, että henkilö kertoo halutessaan. Haluat tietää, koska olet utelias. Haluat tietää voidaksesi kertoa eteenpäin. Usemmiten kysymys tarkoittaa tätä: "harrastatko seksiä?". En minäkään kysy naimisissa olevilta heidän seksielämästään. Enkä itse kysy koskaan toiselta, vieläkö seurustelee vai eikö vai mitä. Tuntisin oloni todella epäkohteliaaksi.
Kun onm aina ollut sinkku, niin joskus tuntuu kuin osa toivoisi ja haluiaisi minun olevan myös loppuikäni sinkku, niin voisi aina huonompanakimn päivänä taputtaa itseääön olalla ja sanoa, että olen minä sentään parempi kuin tuo XXX kun olen sentään saanut mahdollsiuuden olla ja elää parisuhteessa - Toinen juttu on sitten miten tai kuinka tämä suhde onnistui tai oli onnistumatta. Mutta kun on noin pii kuin tuo XXX niin eihän kukaan voi haluta olla ja elää hänen kanssaan parisuhteessa jos on mitä tahansa muita vaihtoehtoja. - Liioittelin koska en oikeasti tiedä miksi en ole saanut mahdollisuutta olla ja elää parisuhteessa.
Nykyinen sääntö myös on että sinkkuäidit/isät eivät saa lähestyä lapsetonta naista/miestä.
Joidenkin ihmisten suhtautuminen muuttuu kun naispuolinen eroaa. Mieshlö voi erota, nainen ei voi, menettämättä asemaansa yhteiskunnassa. Jotkut taantuvat jonnekin 1700-luvulle ja eronnesta naisesta tulee heille kiertolainen, jolle voi sanoa mitä vaan, jolta voi udella mitä vaan ja jota voi kutsua yh-äidiksi, riippumatta siitä onko vaiko eikö.
Tässä on kyse utelijan huonosta itsetunnosta ja juoruilutarpeesta. Ei yhtään muusta.
"Vieläkö hei tapailet sitä heittiö aviomiestäsi vai joko sulla on uusi hoito kuvioissa".
"Vieläkö harrastat seksiä sen saman kanssa vai joko vaihdoit avioukkoa."
"Vieläkö olet naimisissa sen saman tyypin kanssa."
Tosi mieltä ylentävä keskustelunaloitus.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut jokseenkin tutut, töissä lähinnä, johdattelevat omilla parisuhdekertomuksillaan kertomaan omaa tilannettani. En mene lankaan, koska huomaan herkästi johdattelun.
Mitä yleensäkin jollekin samassa yrityksessä työskelevälle kuuluu tietää parisuhdestatuksestani?
Ei yhtään mitään. Tämmöistä se valitettavasti on.
Enkä itsekään haluaisi tietää mitä kenenkin äijä touhuaa tai ajattelee. Enemmän olisin kiinnostunut mitä henkilö itse ajattelee, usein en halua tietää sitäkään. Ihan tiedoksi, jos joku heräisi luettuaan tajuamaan tämän ja lopettaisi pulinoinnin. (toiveajattelua)
Vierailija kirjoitti:
"Vieläkö hei tapailet sitä heittiö aviomiestäsi vai joko sulla on uusi hoito kuvioissa".
"Vieläkö harrastat seksiä sen saman kanssa vai joko vaihdoit avioukkoa."
"Vieläkö olet naimisissa sen saman tyypin kanssa."
Tosi mieltä ylentävä keskustelunaloitus.
"...kysyn vaan kun tuppaa nuo miehet vaihtumaan."
Ihana saada utelu, moralisointia ja luonneanalyysi saman viattoman kysymyksen muodossa.
Haluatko munaa? Mulla ois säkeissä painetta.