Lue keskustelun säännöt.
Vanhemmat paheksuu kun en osta aina sitä halvinta
24.07.2025 |
Oli kyseessä sitten ruoka tai vaatteet. Ei saisi laittaa rahaa yhtään liikaa mihinkään mieleisiin vaatteisiin tai kenkiin kun "halvemmallakin saa ihan hyvät". Veikkaanpa että monessa jutussa äitini esimerkiksi on ostanut monet halvat kesäkengät, jotka sitten osottautuneet huonoiksi käytännössä ja järkyttyivät kun itse olin ostanut yhdet kalliimmat kengät, kuitenkin ihan kaksinumeroinen summa kyseessä ja niillä useiden huonojen hinnalla hän olisi saanut yhdet kalliimmat ja oikeasti mieluisat ja hyvät jalassa.
Sama ruoassa, itse yritän syödä mahdollisimman puhtaasti, en kuitenkaan mitenkään neuroottisella tavalla vaan esimerkiksi vältän liikoja säilöntäaineita jos ns. parempikin vaihtoehto on saatavilla. En tiedä onko sattumaa mutta itse olen perheestä ainut joka ei kärsi erinäisistä vatsaongelmista ja olen yrittänyt sanoa että ei kannattaisi ehkä tuota ja tuota syödä mutta kommentteihini suhtaudutaan niin että yritän olla jotenkin parempi ja joku "hienostelija, jolle ei kelpaa mikään tavallinen". Tämä asennne ärsyttää.
En tiedä onko tämä joku ikäpolvijuttu vai mistä kiikastaa. Emme siis ole mitään rikkaita vaan ihan keskituloisia ja uskoisin ettei kyse voi olla siitä ettei olisi varaa, ei vaan ole halua ja periaatteesta ei "törsätä". Sitten kuitenkin kaupasta ostellaan sitä sun tätä eikä suunnitella tarkasti ruokia, kauppalaskut on silti varmasti isoja.
Kommentit (18)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä sain jatkuvia pyyhkeitä siitä, että ostan lapsille liian kalliita ulkovaatteita, knu Haloselta tia Tokmannilta sai ihan yhtä hyviä halvemmalla.
Lapsein hyvin hoikkia ja pitkäraajaisia, joten heille kävi ihan vain tietyt merkit ja koska olivat päiväkodissa, ulkovaatteiden piti oikeasti olla laadukkaita ja toimia koko päivä.
Jos ostat omilla rahoilla, hiljennä vanhempasi, mutta jos ostat omilla, voit sanoa suraan: omat on rahani.
Kaikki tulot ja menotko ne menee vanhempiesi kautta? Älä ens kerralla sano hintaa vai mistä se hinta tulee esille? Miks ne kyselee? Kuinka usein utelevat? Opettele vastaamaan jotain muuta. Tai ihan sama.
Anna paheksua. Tuo pihistelevä ja kituuttava sukupolvi, joka koko ajan valittaa rahapulaa ja eläkkeen pienuutta, yllättää yleensä perinnönjaossa. Kituuttajat on kituuttamalla onnistuneet haalimaan puolen miljoonan sijoitusvarallisuuden ja toinen puoli miljoonaa makaa varmuuden vuoksi käyttötilillä tyhjän panttina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olet aikuinen, tapaa heitä jouluna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen ihmistyypin, pierukin vedetään sisäänpäin. Helvetin raskaita ihmisiä ja mikään ei koskaan mene oikein heidän mielestään.
Vierailija kirjoitti:
Jos olet aikuinen, tapaa heitä jouluna.
Oon ottanut tän linjan 😂(😭)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sano vanhemmilles että köyhällä ei ole varaa halpaan
Meillä vanhemmat opetti että köyhän ei kannata ostaa halpaa. Joten köyhinä ostettiin sitä parasta, mihin oli varaa. Ilmeisesti keskiluokka on opetettu kilpailuttamaan kaikki ja ostetaan siksi sitä halvinta, vaikka olisi huonoakin. Rikkaat on opetettu ostamaan kalleinta, oli hyvää tai huonoa.
Tee ihan sillä tavalla, mikä omasta mielestäsi sopii sinulle. Jos asut omillasi ja käytät omia rahojasi saat toimia oman mielesi mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä vanhemmat opetti että köyhän ei kannata ostaa halpaa. Joten köyhinä ostettiin sitä parasta, mihin oli varaa. Ilmeisesti keskiluokka on opetettu kilpailuttamaan kaikki ja ostetaan siksi sitä halvinta, vaikka olisi huonoakin. Rikkaat on opetettu ostamaan kalleinta, oli hyvää tai huonoa.
Tee ihan sillä tavalla, mikä omasta mielestäsi sopii sinulle. Jos asut omillasi ja käytät omia rahojasi saat toimia oman mielesi mukaan.
Tämä nyt on typerä ohje, että köyhän ei kannata ostaa halpaa. Köyhä näet ei pysty ostamaan kallista. Jos esim. puhutaan ruuasta, pitäisikö köyhän olla kokonaan syömättä, jos ei ole rahaa siihen kalliiseen ruokaan. Tai jos on pakko saada talvitakki tai kengät. Kun ei ole rahaa ostaa kalliita tarvikkeita, pitääkö mennä vanhoilla rikkinäisillä varusteilla?
Vierailija kirjoitti:
Anna paheksua. Tuo pihistelevä ja kituuttava sukupolvi, joka koko ajan valittaa rahapulaa ja eläkkeen pienuutta, yllättää yleensä perinnönjaossa. Kituuttajat on kituuttamalla onnistuneet haalimaan puolen miljoonan sijoitusvarallisuuden ja toinen puoli miljoonaa makaa varmuuden vuoksi käyttötilillä tyhjän panttina.
Tähän. Yksinhuoltajaäitini eläke nettona 1100 euroa ja oli töissä ollessaankin pienipalkkainen. Elätti yksin sisareni ja minut ja järkyttävän niukkaa oli kun kouluvuosiin sattui vielä 1990-luvun lama. Äiti oli silloin pitkään työttömänäkin. Äiti lähti suorilta jaloilta 75-vuotiaana ja hoiti ite asiansa loppuun asti, ei ehtinyt mennä siihen kuntoon että me lapset olis jouduttu hänen asioita hoitamaan ja siten tultu tietoisiksi hänen talousasioistaan. Mun sisar asuu ulkomailla ja itekin asuin yli 400 km päässä äidistä niin ei nähty hänen päivittäistä arkeaan muuten kuin Facessa ja puhelimessa viestitellen.
Äiti oli jotenkin ihmeellisesti onnistunu kokoamaan reilun 300 000 euron osakesalkun ja tililläkin oli lähes 40 000 euroa. Asunto oli velaton myös, oli ollu jo kauan. Oltiin siskon kans kuin puulla päähän lyötyjä koska mitään ulkoisia merkkejä varallisuudesta ei ollut. Asuntoa äiti korjautti ja kerran vuodessa kävi etelänlomalla, mut noi on "normaaleja" rahareikiä.
Vanhoista pankkipapereista selvisi jotain ja äiti oli ilmeisesti aloittanut sijoittamisen jo 1980-luvulla. Joskus 2008 pintaan hän oli saanut ruotsalaisesta sijoitusvakuutuksesta lähes 90 000 euron potin mutta me ei siskon kans edes tiedetty, että hänellä sellainen oli ollut. Edunsaajina siinä oltiin me lapset, jos äiti olis kuollut sijoituksen voimassaoloaikana. Mut ei kuollut vaan lunasti tuoton itselleen ja sijoitti uudelleen ja maksoi putkiremonttinsa lainaosuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuotteen hinta määräytyy sen käyttökertojen mukaisesti. Ostohinta ei kerro yhtään mitään, ellei kyse ole vain yhdestä käyttökerrasta. Silloinkin voi ajatella, että sijoitan itseeni ja hyvään mieleen.
Tuunaaminen on hyvä taito, jos kyllästyy tuotteeseen ja haluaisi jatkaa sen käyttöikää. Mielikuvitus on vain rajana. Tai myydä se pois, jos vaikka jonkun euron saa ja pysytellä kierrätyksen aatteessa. Usein kierrätys toimii hyvällä ja laadukkalla tavaralla.
Ruokakaupoista saa monenlaista ravintoa halvasta kalliiseen. Ei niitä voi oikein lähteä neuvomaankaan, mikä kannattaa ja mikä ei. Suositeltavaa on olla valveutunut kuluttaja. Itsestään selvää?
Anna vanhempieni olla mitä mieltä ovat. Pihiys on erittäin ikävä piirre ihmisessä silloin, kun siinä menettää myös ilon ja hyvän mielen elämässään. HAlpa ei ole ainoa paras päätös
Onpa ollut äiti, joka antaa lasten kärsiä niukkuudesta, mutta keräilee osakesalkkuja. Hyi olkoon!
Ihan hieno juttu! Mutta lähtökohtaisesti itse olen sitä mieltä ettei elämän kuulu olla lapsille säästämistä vaan omista rahoista kuuluisi myös itse nauttia, oli se sitten terveellinen hyvä ruoka tai takki joka pitää vettä tai kengät jotka ei hierrä jne. Ja joku joka kysyi niin joskus nuo ostmaani tuotteiden hinnat selviää sillä että kysyvät suoraan että paljon maksoi tai sitten äiti ihastelee jotain ja miettii että ostaisi itsekin ja sitten hinta paljastuu. Ap
Mun yhteiskuntaopin opettaja opetti, että kannattaa ostaa 200€:n talvikengät, joita kehtaa käyttää suutarilla ja joiden käyttöikä voi siten olla jopa 10 vuotta, kuin 50€:n talvikengät, joita ei kannata viedä suutarille ja jotka kestävät pari talvea.
Ekologista, työllistävää ja taloudellista.
Oatatko omalla vai vanhempien rahalla