Lue keskustelun säännöt.
En ymmärrä yksinhuoltajia
Kommentit (12)
Itse olen ollut raskaudesta saakka yksin, lapsi nyt 14v. Minulla on ollut hyvät tukiverkot, eli äitini ja hänen miehensä, ja oma mummoni. En ole kokenut tätä erityisen rankkana, toisaalta en muusta tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On helpompaa olla yksinhuoltaja, kuin olla naimisissa häijyn alkoholistin kanssa, ja hoitaa silti kaikki asiat yksin. Kokemusta on molemmista.
Ite en tekis lasta häijyn alkoholistin kanssa, mut miehet onkin näissä asioissa fiksumpia.
Minun kaksi ystävääni erosivat kun heillä oli pieniä lapsia. Toisella kaksi ja toisella kolme, joista nuorin oli täyttänyt juuri vuoden.Molemmat sanoivat, että elämä oli paljon helpompaa eron jälkeen. Molemmat halusivat sitä itse. Molemmat äidit olivat noin 45-vuotiaita, kävivät töissä, hyvät ammatit, isät eivät pitäneet juuri yhteyttä lapsiin. Eivät valittaneet mutta uskon, että raskasta kyllä oli. Hoitivat lapsensa ihailtavan hyvin. Mietin tätä usein kun kuulen niin paljon siitä miten yksikin lapsi on raskasta hoitaa. Minulla itselläni ei ole lapsia niin en voi sanoa tähän juuri mitään.
Kiitos kunnioituksesta. Minä olen ollut totaaliyh jo 10,5-v. Lapset olivat 2 ja 5 kun erottiin. Olen ollut heille koko elämä. Joskus olen miettinyt että kylläpä aika meni nopeaan, mutta oli vaiheita kun kaipasin kumppania. Lapsellani on ADHD niin se on ollut rankkaa välillä. Ei enää!! En ottaisi eksää enää mistään hinnasta takaisin, niin raskasta oli alkoholistin vaimona.
Mikäs tässä ollessa. Lapsi on ollut koko kesän mummolassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitini oli yksinhuoltaja. Kahta työtä painoi että sai ruuan pöytään.
On se rankkaa. Aikatauluttaa ja organisoida kaikki plus talous tiukoilla, etenkin kun mulla lasten isä maksoi elatusmaksut kun tai jos jaksoi eikä juuri ottanut lapsia ollenkaan. Tein yhteen aikaan kolmea työtä, mitään tukia en saanut koskaan, ainoa se korotettu lapsilisä. Mulla 2 lasta, molemmat jo naimisissa. Nyt on jo lapsenlapsia. Kummatkin lapset suoritti korkeakoulututkinnot ja on hyvät työpaikat.
Mullakin oli omat vanhemmat kyllä samassa kaupungissa tukena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myös minulla oli omat vanhemmat tukena todella paljon. Lisäksi muista yksinhuoltajista lapsineen muodostui omanlaisensa turvaverkosto ja ainakin sai uusia ystäviä. Minä jouduin taistelemaan elatusmaksut ja huoltajuuden oikeusteitse koska lapsen isä ei suostunut tulemaan sosiaalitoimistoon asiasta sopimaan. Isä myös hylkäsi lapsen moneksi vuodeksi eron jälkeen, ei suostunut tapaamaan lasta moneen vuoteen vaikka kuinka sitä toivoin, ja miehen omat sukulaisetkin yrittivät hänelle puhua järkeä
Nyt jälkikäteen kun tuota miettii niin ihmettelee itsekin miten olen kaiken jaksanut. Mutta tässä sitä ollaan, lapsi on kohta täysi-ikäinen ja meillä on kaikki hyvin.
8 jatkaa
Niin mun lapset oli 2 ja 7 kun erosin. Nyt ovat lähempänä 40 vuotiaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos siitä, että ajattelit meitä monia, jotka olemme olleet tai ovat nyt yksinhuoltajia. Tuntuu mukavalta, että joku huomioi. Tsemppiä ihan kaikille vanhemmille. 475
On helpompaa olla yksinhuoltaja, kuin olla naimisissa häijyn alkoholistin kanssa, ja hoitaa silti kaikki asiat yksin. Kokemusta on molemmista.