Lue keskustelun säännöt.
lääketieteelliseen ilman pitkää matematikkaa ja fysikkaa?
Kommentit (36)
Ei mahdotonta, vaihtoehtoja on ainakin nämä kaksi:
- matemaattisesti lahjakas pääsee helposti
- hankkii vastaavan opin jollakin muulla keinolla, vaikka sitten yksityisopettajan opetuksessa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on aika pitkälle uskomustiedettä, ainakin Suomessa.
No olen lukenut fysikkaa 8 op, kemiaa muutama kymmenen, fysiologiaa 7 op, biokemiaa parikymmentä, molekyylibiogiaa reilu kymmenen, matikkaa 10 op
ap
ylipäätään ravitsemustiede kiinnostaa... Ja uskomustiede? Eikö ne sielläkin tee tutkimusta, josta saa tuloksia...toiset jonkun asian puolesta ja toiset vastaan...toinen tutkimus antaa eri tuloksen ja toinen taas eri..Eiks se vähän niin tuppaa olemaan.
ap
Se on aika pitkälle uskomustiedettä, ainakin Suomessa.
No olen lukenut fysikkaa 8 op, kemiaa muutama kymmenen, fysiologiaa 7 op, biokemiaa parikymmentä, molekyylibiogiaa reilu kymmenen, matikkaa 10 op
ap
ylipäätään ravitsemustiede kiinnostaa... Ja uskomustiede? Eikö ne sielläkin tee tutkimusta, josta saa tuloksia...toiset jonkun asian puolesta ja toiset vastaan...toinen tutkimus antaa eri tuloksen ja toinen taas eri..Eiks se vähän niin tuppaa olemaan.ap
ap
(Ja sitä en kyllä yhtään ihmettelis..)
hakumenettelyohjeissa yliopiston sivuilla on vaan mainittu tuo GALENOS, eikä lue mitään, että pääsykoe pohjautuu jollekin pitkälle fysikaalle. Onko juju siis siinä, että ymmärtääkseen GALEOksen pitäisi osata fysiikka? Mutta ilmeisesti fysiikasta sitten ei tartteis osata nippelitietoa, esim. kuinka nopeasti aurinkotuulen sähköisesti varautuvat hiukkaset etenevät...
VALINTAKOEKIRJA
Suomenkielinen:
Erkki Hiltunen, Peter Holmberg, Erkki Jyväsjärvi, Matti Kaikkonen, Sari Lindblom-Ylänne, Walter Nienstedt ja Kristiina Wähälä(toim.): GALENOS - Johdanto lääketieteen opintoihin (2010, painokset 1.- 4, WSOYpro Oy, Helsinki) ISBN 978-951-0-33085-2
ap
eli iltalukioon lukemaan pitkää matikkaa ja fysiikkaa. Ainakaan ei tarvii sit lukea muita aineita kuin aikanaan lukiossa. Voi keskittyä noihin pariin aineeseen, vaikka ne teettääkin työtä. Onko kellään tästä kokemuksia?
Mun mies huomasi vasta lukion lopussa haluavansa lääkikseen, joten luki pitkän fysiikan iltalukiossa. Pitkää matematiikkaa hän ei ole koskaan suorittanut. Fysiikan laskut eivät yleensä lukiotasolla varsinaisesti kovin vaikeaa matematiikkaa tarvitse, enemmänkin oivallusta. Lääkiksen pääsykokeiden fysiikka on soveltavaa ja mahdollisesti hyvinkin vaikeaa, jos soveltaminen ei ole vahvin alasi. Osa saattaa pärjätä ihan hyvin koulu fysiikassa ja matikassa, mutta osaavat tehdä vain juuri niitä opetettuja laskuja. Pääsykokeissa ei ulkoopettelemalla lukion kirjat pärjää vaan asiat pitäisi olla omaksunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on yhdistelty eri luonnontieteitä myös fysiikkaa, mutta se pohjautuu lukion kursseihin. Eli lukio oppimäärä oletetaan tuntevan ja sitä ei Galenos opeta.
Jos pääsy tuottaa kuitenkin ongelmia, voi ensin opiskella esim. sairaanhoitajan tutkinnon, ja tämän jälkeen hakea hoitajien kiintiössä, jossa pisterajat ovat monena vuotena olleet huomattavasti suoraan yo-pohjalta hakevia matalammat.
'
Eikös tuo muuntokoulutus ollut niitä Raskin hömpötyksiä, joka painettiin unhoon hyvin pian (ensimmäisen vuoden jälkeen). Turku sai hammaslääketieteellisen tiedekunnan siitä hyvästä, että tekevät tuon kokeilun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
soveltaa lukiossa saatuja pohjatietoja kemiastta ja fysiikasta. Siis pitää ymmärtää periaatteet ja omata hyvä laskurutiini, parhaiten sen saa keskittymällä lukiossa matematiikkaan, kemiaan ja fysiikkaan. Galenos on melko poikkitieteellinen, hankala kirja lukea, jos perustiedoissa on puutteita. Kirjassa on helppoja tehtäviä, lähes kaikki laskuja. Tossa yksi perusjuttu:
Glukoosin permeabiliteettikerroin (P) on 10^-7 cm/s ja konsentraatioero kalvon eri puolilla 0.1M. Laske, montako molekyyliä kulkee sekunnissa 1 neliömikrometrin suuruisen kalvon läpi.
(0.1M=10^-4 mol/ml=10^-4 mol/cm^3)
Vastaus: 10^-4 mol/cm^3*10^-7 cm/s=10^-11 mol/cm^2s
(=) 6*10^4 molekyyliä / (?m^2s)
Jos tuo menee ihan heppoisesti, tuskin tarvitset lukion kursseja. Jos et tiedä mistä on kysymys, kannattaa mennä iltalukioon.
soveltaa lukiossa saatuja pohjatietoja kemiastta ja fysiikasta. Siis pitää ymmärtää periaatteet ja omata hyvä laskurutiini, parhaiten sen saa keskittymällä lukiossa matematiikkaan, kemiaan ja fysiikkaan. Galenos on melko poikkitieteellinen, hankala kirja lukea, jos perustiedoissa on puutteita. Kirjassa on helppoja tehtäviä, lähes kaikki laskuja. Tossa yksi perusjuttu:
Glukoosin permeabiliteettikerroin (P) on 10^-7 cm/s ja konsentraatioero kalvon eri puolilla 0.1M. Laske, montako molekyyliä kulkee sekunnissa 1 neliömikrometrin suuruisen kalvon läpi.
(0.1M=10^-4 mol/ml=10^-4 mol/cm^3)
Vastaus: 10^-4 mol/cm^3*10^-7 cm/s=10^-11 mol/cm^2s
(=) 6*10^4 molekyyliä / (?m^2s)
Jos tuo menee ihan heppoisesti, tuskin tarvitset lukion kursseja. Jos et tiedä mistä on kysymys, kannattaa mennä iltalukioon.
näitä opiskeltiin just yliopiston fysiikan kurssilla. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on ihan Galenoksen ensimmäisiä muistaakseni. Virtausfysiikkaa ja EKG-sähköjuttuja ei opeteta lukiossa, niitä on kai joka pääsykokeessa. Suosittelisin jotakin valmentavaa pitkää kurssia (hintaahan näillä on joku pari tonnia..)ja paljon töitä. Aikapula on ongelma kokeessa, siis laskuja/tehtäviä on paljon ja noin 15min/tehtävä, jossa kohdat a),b),c)...n), pitää ihan samalla tahdilla hoitaa kun tuo pikkulasku jonka laitoin ( vastaa ehkä helpoimman tehtävän a)kohtaa. Ja tehtävät ovat vaativampia, joskus todella vaikeita, ja matematiikasta on hyötyä tällöin. Lisäksi Galenos ei selitä periaatteita, vaan esittää kaavan johdon, josta pitäisi ymmärtää asia. Lisäksi uudessa painoksessa on jonkin verran tilastomatematiikkaa, binomitodennäköisyyksiä, siis tutkimustulosten arviointia, heti alussa. Kokeile...
Mikä on maksiminopeutta vastaava Reynoldsin luvun maksimiarvo. Oletetaan, että aortan säde on noin 1.3cm, veren tiheys p=10^3kg/m^3 ja viskositeetti n=4*10^-3 Pas.
v: noin 4000.
Tossa toinen. Nämä ovat helpohkoja, taytyy pitää mielessä se koetilanne varsinaisissa pääsykokeissa myös...
Auringon läpimitta on 1.392Gm ja sen keskietäisyys maasta on 146.46Gm. Laske auringon luminanssista keskitaivaalla La=1.6*10^9cd/m2 sen valovoima sekä valaistus säteitä vastaan kohtisuoraan olevalla pinnalla maassa.
v: I=0.2*10^28cd ja E=1.7Mlx
HUOM: Kirjassa on virhe, oikeat vastaukset – I=2,4 x 10^27 cd ja E=110 klx
Ihan peruslaskuja siis. Välttämättä kokeessa ei ole aina edes näin vaikeita, vaan ongelma on aika, kimppuun saman tien ja oikealla periaattella, toisaalta joka vuosi kokeessa on yksi tai useampi todella vaikea tehtävä, joka sitten karsii porukkaa. Pisteitä täytyy tulla, katso yliopiston sivuilta max.pistemäärä (+pääsykokeen tuloksella sisään päässeet), siis alle E:n (tai edes E:n)papereilla ei kannata yrittää luottamalla alkupisteisiin, eli olet pääsykoekiintiössä ja pikkasen matikkaa, niin tiedät, kuinka monta kirjoitus/pyöristysvirhettä sulle sallitaan (muita ei valitettavasti).
Ei tarvita pitkää matikkaa. Ikuinen harhaluulo. Pitkä fysiikka kylläkin. -Lääkäritäti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja niihin on kuulunut kurssi, joissa kerrattiin pitkä matematiikka ja syvennettiin sitä. Sekä fysiikan kurssi.. (En tiedä tasosta...)
En usko, että nuo läheskään vastaa lukion kursseja, mutta ehkä vähän auttaa..
Yks vaihtoehto olisi tietty pyrkiä nyt syksyllä fysikkaa lukemaan...tiedä miten hankalaa...
ap
...varmaankin siksi että sinulla ei ole niihin lahjoja, ja se on ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietty jos osaat ne asiat muuten, niin kaipa se onnistuu. En tiedä, miten nykyään yo-todistuksesta saa pisteitä. Jos saa, niin ainoa toivosi on päästä sisälle koepistekiintiössä (jos sellainen on, en siedä sitäkään).
Helponta olisi ehkä suorittaa iltalukiossa nuo kurssit ja samalla lukea vaikka anatomiaa.
...varmaankin siksi että sinulla ei ole niihin lahjoja, ja se on ongelma.
ap
Tietty jos osaat ne asiat muuten, niin kaipa se onnistuu. En tiedä, miten nykyään yo-todistuksesta saa pisteitä. Jos saa, niin ainoa toivosi on päästä sisälle koepistekiintiössä (jos sellainen on, en siedä sitäkään).
Helponta olisi ehkä suorittaa iltalukiossa nuo kurssit ja samalla lukea vaikka anatomiaa.
pitkä oppimäärä. ap
kun ne asiat eivät ole kiinnostaneet edes lukiokurssien vertaa aikaisemmin. Fyssaan voi päästä melko helposti, mutta valmistuminen voikin olla sitten ihan eri juttu.
Kannattaisko sun miettiä vaikka jotain tradenomijutskaa?
kun ne asiat eivät ole kiinnostaneet edes lukiokurssien vertaa aikaisemmin. Fyssaan voi päästä melko helposti, mutta valmistuminen voikin olla sitten ihan eri juttu.
Kannattaisko sun miettiä vaikka jotain tradenomijutskaa?
on sovellettukin perusluonnontieteitä, kuten sitä fysikkaa..no siis fysikkaa ajattelin vaan tienä sinne lääkkikseen.
Mietin vielä pääsykokeen luonnetta, onko siinä perus vai soveltavaa fysikkaa?
ap
eli iltalukioon lukemaan pitkää matikkaa ja fysiikkaa. Ainakaan ei tarvii sit lukea muita aineita kuin aikanaan lukiossa. Voi keskittyä noihin pariin aineeseen, vaikka ne teettääkin työtä. Onko kellään tästä kokemuksia?
Se on aika pitkälle uskomustiedettä, ainakin Suomessa.