Sankaritarinoiden kirjoittaminen vs. sankarin sukupuoli

Jos kertoisin teille että tarinassa miespäähenkilö bridaalikantaa haavoittunutta naista useasti ja riskeeraa itsensä hullun lailla zombeja vastaan sairaalan pohjakerroksessa hakeakseen tälle lääkkeitä, niin teidän Anita Sarkeesian-hälyttimenne soisivat täysillä. Mutta kun väkivahva sankari joka noita juttuja tekee onkin nainen (Last of Us 2 Abby), se muuttuukin nykyisessä kulttuurieetoksessa hyväksyttäväksi.

Tästä tosin tulee mieleen, että mitä sen jälkeen, kun kaikki sankaritarinat on kerrottu loppuun myös väkivahvoilla naispäähenkilöillä? Ehkä sitten tulee vaihe, jossa sukupuolella oikeasti ei ole väliä.

Jos ette muuten vielä ole pelanneet, voin kyllä tuota Last of Us kakkososaa suositella, näin viisi vuotta alkuperäisten paskamyrskyjen jälkeen paljon rennompi kokemus, kunhan hyväksyy sen, ettei se ole enää Joelin tarina.