Perimisjärjestyksestä?
Jos lapsettoman pariskunnan ensiksi kuollut puoliso on tehnyt testamentin puolisolleen niin meneekö tämän kuollessa perintö valtiolle jos hänellä ei ketään perillisiä? Vai saavatko ensiksi kuolleen perilliset perinnön?
Kommentit (25)
Ensiksi kuolleen perilliset SAIVAT JO perintönsä tässä tilanteessa. Eli siis se kenelle testamentissa perintö oli annettu. Sen jälkeen se omaisuus on perinnön saaneen omaisuutta.
"Jos perittävä on tehnyt testamentin lesken hyväksi, lesken asema riippuu testamentin sisällöstä. Testamentti voi olla omistusoikeus- tai hallintaoikeustestamentti. Jos testamentti on hallintaoikeustestamentti, leskellä on elinikäinen käyttöoikeus omaisuuteen, mutta omistusoikeus on tällöin ensin kuolleen puolison toissijaisilla perillisillä.
Jos ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset ovat hyväksyneet lesken hyväksi tehdyn omistusoikeustestamentin, ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset eivät enää, testamentin tultua lainvoimaiseksi, kuulu lesken kuolinpesään. Perittävä on kuitenkin voinut tehdä rajoitetun omistusoikeustestamentin, johon siis sisältyy toissijaismääräys. Tällöin leskellä on oikeus määrätä omaisuudesta elinaikanaan, mutta hän ei voi määrätä siitä testamentilla eikä lesken perillisillä ole oikeutta tähän omaisuuteen. Rajoitetussa omistusoikeustestamentissa omaisuus on määrätty eloonjääneelle puolisolle ja lesken kuoleman jälkeen toissijaiselle saajalle, esimerkiksi ensin kuolleen puolison toissijaisille perillisille."
https://www.minilex.fi/a/perinn%C3%B6njako-lapseton-pariskunta
Vierailija kirjoitti:
"Jos perittävä on tehnyt testamentin lesken hyväksi, lesken asema riippuu testamentin sisällöstä. Testamentti voi olla omistusoikeus- tai hallintaoikeustestamentti. Jos testamentti on hallintaoikeustestamentti, leskellä on elinikäinen käyttöoikeus omaisuuteen, mutta omistusoikeus on tällöin ensin kuolleen puolison toissijaisilla perillisillä.
Jos ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset ovat hyväksyneet lesken hyväksi tehdyn omistusoikeustestamentin, ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset eivät enää, testamentin tultua lainvoimaiseksi, kuulu lesken kuolinpesään. Perittävä on kuitenkin voinut tehdä rajoitetun omistusoikeustestamentin, johon siis sisältyy toissijaismääräys. Tällöin leskellä on oikeus määrätä omaisuudesta elinaikanaan, mutta hän ei voi määrätä siitä testamentilla eikä lesken perillisillä ole oikeutta tähän omaisuuteen. Rajoitetussa omistusoikeustestamentissa omaisuus on määrätty eloonjääneel
Miksi postaat tänne mainoksen?
lapsettoman parin leski perii ilman testanenttia tietenkin, leski voi eläessään käyttää ja hukata vaikka koko omaisuuden. Sen, mitä molempien kuoltua on jäljellä, jakaa molempien sukulaiset perimysjärjestyksessä.
Apn kysymykseen on helppo vastaus. Kyllä, valtiolle menee, jos kuolleella leskellä ei ole ensi- tai toissijaisia perijöitä, eikä hän ole tehnyt testamenttia.
Vierailija kirjoitti:
lapsettoman parin leski perii ilman testanenttia tietenkin, leski voi eläessään käyttää ja hukata vaikka koko omaisuuden. Sen, mitä molempien kuoltua on jäljellä, jakaa molempien sukulaiset perimysjärjestyksessä.
Höpöhöpö
Vierailija kirjoitti:
lapsettoman parin leski perii ilman testanenttia tietenkin, leski voi eläessään käyttää ja hukata vaikka koko omaisuuden. Sen, mitä molempien kuoltua on jäljellä, jakaa molempien sukulaiset perimysjärjestyksessä.
Kyllä, mutta tässä aloittajan tapauksessa vainaja oli tehnyt testamentin puolisonsa hyväksi, jolla hän varmisti, että lesken kuollessa ensiksi kuolleen perillisillä ei ole perintöoikeutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
lapsettoman parin leski perii ilman testanenttia tietenkin, leski voi eläessään käyttää ja hukata vaikka koko omaisuuden. Sen, mitä molempien kuoltua on jäljellä, jakaa molempien sukulaiset perimysjärjestyksessä.
Höpöhöpö
no kerropa toisin, jos asian niin tulkitset
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
lapsettoman parin leski perii ilman testanenttia tietenkin, leski voi eläessään käyttää ja hukata vaikka koko omaisuuden. Sen, mitä molempien kuoltua on jäljellä, jakaa molempien sukulaiset perimysjärjestyksessä.
Höpöhöpö
Miksi kirjoitat höpöhöpö. Noinhan se menee tilanteessa, jossa puolisolle ei ole tehty omistusoikeustestamenttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
lapsettoman parin leski perii ilman testanenttia tietenkin, leski voi eläessään käyttää ja hukata vaikka koko omaisuuden. Sen, mitä molempien kuoltua on jäljellä, jakaa molempien sukulaiset perimysjärjestyksessä.
Kyllä, mutta tässä aloittajan tapauksessa vainaja oli tehnyt testamentin puolisonsa hyväksi, jolla hän varmisti, että lesken kuollessa ensiksi kuolleen perillisillä ei ole perintöoikeutta.
ok, minä vain esiten oman kantani meidän tilanteesta, en ottanut aloitukseen kantaa
Vierailija kirjoitti:
Ensiksi kuolleen perilliset SAIVAT JO perintönsä tässä tilanteessa. Eli siis se kenelle testamentissa perintö oli annettu. Sen jälkeen se omaisuus on perinnön saaneen omaisuutta.
Eivät saaneet muut kuin se ainoa perillinen: leski. Aloituksen mukaan ensin kuollut oli tehnyt testamentin puolisonsa hyväksi. Ei siis toissijaiset perilliset saaneet mitään. Eivätkä saa lesken kuoleman jälkeen, jos se oli omistusoikeustestamentti.
Vierailija kirjoitti:
Ensiksi kuolleen perilliset SAIVAT JO perintönsä tässä tilanteessa. Eli siis se kenelle testamentissa perintö oli annettu. Sen jälkeen se omaisuus on perinnön saaneen omaisuutta.
Mitä tarkoitat kirjoittamalla, että ensiksi kuolleen perilliset saivat jo perintönsä?
Vierailija kirjoitti:
Apn kysymykseen on helppo vastaus. Kyllä, valtiolle menee, jos kuolleella leskellä ei ole ensi- tai toissijaisia perijöitä, eikä hän ole tehnyt testamenttia.
Väärin. Siinä tapauksessa menee, että leskellä ei ole toissijaisia perillisiä, ei testamenttia ja alkuperäinen testamentti on OMISTUSOIKEUSTESTAMENTTI.
Perusoletus on se, että kyseessä on omistusoikeustestamentti, koska leski perisi muutenkin lapsettomana kuolleen aviopuolisonsa. Testamentti vaikuttaa siten, että ensin kuolleen toissijaiset perilliset eivät silloin peri.
4: Millä logiikalla sinun mielestäsi lakiteksti on mainontaa? Jos sinulla on noin hatara pää, sinua voidaan vedättää yksinkertaisemmissakin asioissa helposti kuusi - nolla.
tyypillistä, kuten tässäkin tapauksessa, näissä perintöketjuissa on että ap jättää ison osan asiaan vaikuttavista tekijöistä ilmoittamatta.
-> tulee turhaa jankkausta ja 90% päin helvettiä olevia vastauksia jo sanottujen faktojen pohjaltakin.
sitten siellä on ne 1-2 oikeaa vastausta seassa tiedossa olevien faktojen valossa.
Vierailija kirjoitti:
4: Millä logiikalla sinun mielestäsi lakiteksti on mainontaa? Jos sinulla on noin hatara pää, sinua voidaan vedättää yksinkertaisemmissakin asioissa helposti kuusi - nolla.
Logiikallani teksti on mainontaa silloin, kun se johtaa liiketoimintaa harjoittavan yrityksen sivulle.
Vierailija kirjoitti:
tyypillistä, kuten tässäkin tapauksessa, näissä perintöketjuissa on että ap jättää ison osan asiaan vaikuttavista tekijöistä ilmoittamatta.
-> tulee turhaa jankkausta ja 90% päin helvettiä olevia vastauksia jo sanottujen faktojen pohjaltakin.
sitten siellä on ne 1-2 oikeaa vastausta seassa tiedossa olevien faktojen valossa.
Minusta tässä ap ei jättänyt asioita kertomatta. Toki hän olisi voinut painottaa omistusoikeustestamenttia. Mutta en ole koskaan törmännyt tilanteeseen, että lapseton pari tekisi vain hallintaoikeustestamentin, koska lapseton leski perii muutenkin puolisonsa.
Ap tulkitsi ihan oikein. Jos ensiksi kuollut on tehnyt omistusoikeustestamentin puolisonsa hyväksi, niin myöhemmin kuolevan perivät vain hänen perillisensä. Jos perillisiä ei ole, eikä testamenttia kenenkään hyväksi tehty, perintö menee valtiolle.
Ei mene vaan toissijaisille perillisille, jos sellaisia löytyy eikä testamenttia ole. Siis vanhemmille, isovanhemmille, sisaruksille ja heidän lapsilleen.
Riippuu siitä, onko testamentti omistusoikeus- vai hallintaoikeustestamentti. Todennäköisesti omistusoikeus, koska lapsettomana kuolleen perii elossa oleva aviopuoliso ilman testamenttia. Omistusoikeustestamentilla ilman toissijaisehtoa koko vainajan omaisuus siirtyy lesken omaisuudeksi ja edelleen hänen perillisilleen.