Tasa-arvoa vai valikoivaa sokeutta? Miksi poikien sukuelinten silpominen hyväksytään yhä Suomessa

Vuosi on 2025 ja Suomi elää olevinaan tasa-arvon, oikeuksien ja järjen aikaa. Mutta jostain syystä edelleen, täysin laillisesti, tässä maassa leikellään pikkupoikien sukuelimiä ilman lääketieteellistä syytä, ilman lapsen suostumusta ja joskus jopa ilman puudutusta. Kutsutaan sitä mitä nimellä tahansa, se on sukuelinten silpomista.

Ja silti media ei hiisku mitään. Eduskunnassa ei ole paniikkia. Lääkäriliitto tyytyy hymähtelemään. Miksi? Koska kyseessä on perinne? Uskonnollinen käytäntö? Anteeksi vain, mutta milloin uskonnollinen perinne meni lapsen ruumiillisen koskemattomuuden edelle?

Vertailun vuoksi: jos puhutaan tyttöjen ympärileikkauksesta, nousee koko koneisto vastustamaan. Kansainväliset julistukset, valistuskampanjat, tuomiot. Niin pitääkin. Mutta miten ihmeessä se on rikos ja kauhistus ja poikien vastaava toimenpide on hyväksytty? Eikö tässä ole käsissä moraalinen skitsofrenia?

Lasten ympärileikkaukselle ei ole perustetta, se on oksettavaa seksuaalista hyväksikäyttöä. Kaikki muu on jälkikäteistä rationalisointia.

Todellinen syy on kulttuurinen pelko ja poliittinen nöyryys. Ei haluta suututtaa tiettyjä uskonnollisia tai etnisiä ryhmiä. Siksi pidetään suu kiinni, vaikka leikellään pienten lasten peniksiä Suomessa, joka väittää puolustavansa lapsen oikeuksia. Ihanaa kulttuurista rikkautta, eikö?

Jos tämä ei ole häpeällistä kaksinaismoralismia, niin mikä sitten on?