Onko teillä tuttavapiirissä ihmisiä, jotka ovat selvinpäin oikein mukavia ja järkeviä, mutta alkoholia otettuaan aivan erilaisia

Juuri toisinpäin, selvinpäin negatiivisia, rasittavia ja valittajia, humalassa positiivisia, hauskoja ja muutenkin mukavia.

Joo oli, tollaset kannattaa elimininoida lähipiiristä nopeesti

Vierailija kirjoitti:

Joo oli, tollaset kannattaa elimininoida lähipiiristä nopeesti

Näin olen pyrkinytkin. Jännä vaan miten pienikin määrä viinaa voi tehdä joillekin sen, että on tosiaan kuin toinen ihminen. Miettinyt mistä tämä johtuu.

Meidän yksi tuttava haluaa heti haistella naisten varpaita juotuaan muutaman. 

Luuleeko ap todella, että olemme tekemisissä denojen kanssa?

Minä. Maailman kiltein ja ystävällisin selvänä. Humalassa täysin seinähullu ja vihainen. En uskalla juoda.

Sitähän sanotaan, että humala tuo ne ihmisen todelliset piirteet esille. 

Vierailija kirjoitti:

Sitähän sanotaan, että humala tuo ne ihmisen todelliset piirteet esille. 

Miksi juuri viina eikä esim. blosse tai peukku?

Vierailija kirjoitti:

Sitähän sanotaan, että humala tuo ne ihmisen todelliset piirteet esille. 

Niin, miten sen nyt ottaa. Itse muutun kovassa kännissä rasittavaksi. Mulla on traumaattinen lapsuus ja selvinpäin pystyn sivuuttamaan ne triggerit, jotka aiheuttavat itsessäni negatiivisia tunteita. Tarpeeksi jos ottaa alkoholia, niin tunteet eivät pysy enää kurissa. Triggeröidyn todella helposti. Ei se minun todellinen luonteeni ole vaan sairasta käyttäytymistä, jonka on aiheuttanut vanhempien väkivalta ja koulukiusaaminen.

En juo enää ollenkaan.

Oli yksi esimies. Opin tietysti välttelemään häntä hyvin pian eli aika moni meistä poistui juhlista erittäin ajoissa. Varsinkin hänen luonaan pidetyistä juhlista. Epäilemme, että hänen kohdallaan diabetes ja runsas alkoholi eivät ihan olleet hyvä yhdistelmä. Hän tipahti äkkiarvaamatta hirveän vihaiseen ja aggressiiviseen humalatilaan oltuaan ensin hauskaa ja fiksua seuraa. Se oli pelottavaa. Potkut hän illan mittaan luonnollisesti jakeli kaikille, jotka vaan näköpiiriinsä sai.

No ihan minä itse olen just tuollainen eikä sitä omituista "känniminää" itsekseen tunnista. Aivan omituinen rooli iskee päälle aina juodessa ja siksi en enää juokaan. Ja siis on tuosta moni sanonutkin eli ei ole omaa kuvitelmaa.

Vuosia sitten jo karsittu kaveripiiristä. Jälkikäteen kuultu, että moni niistä lopettanutkin juomisen.