Tabu: mitä mieltä olette modernista klassisesta musiikista

Mikä siinä olisi tabu? Ymmärrätkö mitä se edes tarkoittaa? 

Moderni klassinen ? Pidän vain klassisesta musiikista.

Säälin sinua, ap. Onko sulla elämässä oikeasti mitään muuta sisältöä kuin typeryyksien postailu palstalla?

Vierailija kirjoitti:

Mikä siinä olisi tabu? Ymmärrätkö mitä se edes tarkoittaa? 

No eihän sitä saisi ääneen sanoa, että jonkun säveltäjän musiikki on kamalaa. Ap

Mitään kuuntelemisen arvoista musiikkia ei ole tehty vuoden 1843 jälkeen. 

Mitä tarkoitat modernilla klassisella musiikilla? 

Täyttä sitä itseään.

Pidän kyllä myös omien aikojemme länsimaisesta taidemusiikista, mutta uutuudet eivät jostain syystä innosta. En tiedä, mitä mennä kuulemaan, kun nykyisin arvostelut eivät oikein anna mitään tietoa.

Klassinen musiikki on ihan parasta.  Mutta en ole päässyt sisälle atonaaliseen musiikki, jossa ei tunnu olevan mitään säännönmukaisuutta ei harmoniaa ei rytmiä. Ei ole väliä , soitetaanko oikein vai nuotin vierestä.  Ehkä opin kuuntelemaan, ehkä en.

Vierailija kirjoitti:

Mitä tarkoitat modernilla klassisella musiikilla? 

Moderniahan se kai on, toivottavasti ilmaisin oikein. Kirjoitin klassisen erotukseksi popista ja muusta roskasta. Näitä nykyajan säveltäjiä: ei oikein sävellajeja ja mikrointervallejakin ehkä joukossa. Kyllä te tiedätte. Ap

Modernia klassista musiikkia itse soittaneena ja jopa kantaesittäneenä termissä ei mielestäni ole mitään vikaan. Mitä tulee itse moderniin musiikkiin, niin se on mielestäni pahin harharetki mitä on tehty ja on tuhonnut klassisen musiikin tulevaisuuden. Tilan on ottanut halpa pop.

Musiikkia täytyy pystyä laulamaan. Modernia musiikkia ei pysty, vaan se on erinäistä pling-plong ääniä ja jollain matemaattisilla kaavoilla tehtyä äänikerroksia. Se ei ole juurikaan nautittavaa, vaikka voikin ensimmäisellä kerralla kuunneltuna saada jonkinlaisen mystisen kokemuksen aikaan. Mutta aika harva palaa niihin kappaleisiin, toisin kuin vaikkapa Beethovenin 9. sinfoniaan.

Lopetin modernin musiikin soittamisen ja soitan nykyään lähinnä 1900-luvun alkuun asti sävellettyä musiikkia. Toki Kaija Saariaholla on mielestäni hienojakin kappaleita, mutta yleisesti ottaen moderni musiikki on täydellinen huijaus, jossa säveltäjät pätevät individualismillaan, eivätkä ymmärrä että musiikin tehtävä on myös yhdistää ihmisiä ja tuottaa heille iloa ja hienoja melodioita.

Klassisen musiikin rais*aamista se on. En ymmärrä ollenkaan miten joku voi kutsua sitä musiikiksi. 

Vierailija kirjoitti:

Modernia klassista musiikkia itse soittaneena ja jopa kantaesittäneenä termissä ei mielestäni ole mitään vikaan. Mitä tulee itse moderniin musiikkiin, niin se on mielestäni pahin harharetki mitä on tehty ja on tuhonnut klassisen musiikin tulevaisuuden. Tilan on ottanut halpa pop.

Musiikkia täytyy pystyä laulamaan. Modernia musiikkia ei pysty, vaan se on erinäistä pling-plong ääniä ja jollain matemaattisilla kaavoilla tehtyä äänikerroksia. Se ei ole juurikaan nautittavaa, vaikka voikin ensimmäisellä kerralla kuunneltuna saada jonkinlaisen mystisen kokemuksen aikaan. Mutta aika harva palaa niihin kappaleisiin, toisin kuin vaikkapa Beethovenin 9. sinfoniaan.

Lopetin modernin musiikin soittamisen ja soitan nykyään lähinnä 1900-luvun alkuun asti sävellettyä musiikkia. Toki Kaija Saariaholla on mielestäni hienojakin kappaleita, mutta yleisesti ottaen moderni musiikki on täydellinen huijaus, jossa säveltäjät pätevät individualismillaan,

Hienosti sanottu! Eikä se tarkoita sitä, että monimutkainen ei voisi olla nautittavaa. Esimerkiksi Sibeliuksen 7. sinfonia on äärimmäisen monimutkainen ja nerokas, mutta siinäkin on selvä sävellaji (C-duuri) ja ainakin kolme laulettavaa teemaa, joihin kuulija pystyy samaistumaan. Mutta kuka pystyy hyräilemään Lindbergin konserton teemaa? Ei kukaan, vaikka Lindberg ei todellakaan ole edes pahimmasta päästä.

En pysy kuuntelemaan. En pääse jyvälle kun en löydä säveltä. 

Vierailija kirjoitti:

Mitään kuuntelemisen arvoista musiikkia ei ole tehty vuoden 1843 jälkeen. 

Ei ole kuuntelemisen arvoista vai? Kuten kaikki Sibeliuksen musiikki, Wagnerin Ring, Mestarilaulajat, Brahmsin sinfoniat, Tchaikovsky ja Mahler nyt muutamia luetellakseni?

Ap on oikeassa. Kyseessä ON tabu, sillä jos joku nykysäveltäjä päättäisi alkaa säveltää tonaalista musiikkia, hänet leimattaisiin välittömästi jälkijättöiseksi. Ja hän ei olisi enää säveltäjäpiireissä mukana. Orkesterit eivät tilaisi häneltä ja kriitikot kirjoittaisivat murska-arviot.

Vierailija kirjoitti:

Modernia klassista musiikkia itse soittaneena ja jopa kantaesittäneenä termissä ei mielestäni ole mitään vikaan. Mitä tulee itse moderniin musiikkiin, niin se on mielestäni pahin harharetki mitä on tehty ja on tuhonnut klassisen musiikin tulevaisuuden. Tilan on ottanut halpa pop.

Musiikkia täytyy pystyä laulamaan. Modernia musiikkia ei pysty, vaan se on erinäistä pling-plong ääniä ja jollain matemaattisilla kaavoilla tehtyä äänikerroksia. Se ei ole juurikaan nautittavaa, vaikka voikin ensimmäisellä kerralla kuunneltuna saada jonkinlaisen mystisen kokemuksen aikaan. Mutta aika harva palaa niihin kappaleisiin, toisin kuin vaikkapa Beethovenin 9. sinfoniaan.

Lopetin modernin musiikin soittamisen ja soitan nykyään lähinnä 1900-luvun alkuun asti sävellettyä musiikkia. Toki Kaija Saariaholla on mielestäni hienojakin kappaleita, mutta yleisesti ottaen moderni musiikki on täydellinen huijaus, jossa säveltäjät pätevät individualismillaan,

Juuri näin. Esimerkiksi Mozartin aikana säveltäjät sävelsivät kohtuullisen samaan tyyliin, jolloin he ikään kuin kannustivat toisiaan säveltämään entistä paremmin ja tyyli kehittyi laadullisesti huippuunsa (vaikka ei ehkä edistynytkään samalla tavalla, mutta onko huono edistys aina edistystä?).

Nykyään kun kaikkien tavoitteena on olla mahdollisimman omaperäisiä (vaikka eivät sitä oikeasti ole), säveltäjät eivät enää tsemppaa toisiaan kehittymään määrällisesti ja laadullisesti, vaan tavoitteena on ainoastaan välttää helpon ja konservatiivisen säveltäjän leima. 

Sääli. Muutos ei ole aina edistystä, vaan modernin musiikin tapauksessa vain heikennystä.

Niin taidemusiikin kuin vaikka kuvataiteen ja varmaan monen muunkin taiteenlajin kohdalla on tavallaan sama ongelma: nykyisissä taidepiireissä ei oikein saa arvostusta ja menestystä, jos tekee sellaista, mikä on tavallisen tallaajan mielestä kaunista.