Vaivaisenluuleikkaus meni perusteellisesti pieleen
Minulta leikattiin vaivaisenluu ja suoristettiin vasaravarvas v:nna 2019. Toipumisajan kerrottiin kestävän 2 kk:tta.
Jalka leikattiin onnistuneesti ja pääsin kotiin toipumaan. Seuraava yö oli karsea, jalkaa särki järjettömästä kipulääkkeistä huolimatta, onneksi se loppui seuraavan päivän aikana.
parin viikon jälkeen sidoksista alkoi tihkua märkää ja menin näyttämään sitä päivystykseen.
Sidokset avattiin ja huomattiin tulehdus sillä kohtaa mistä vaivaisenluu oli sahattu pois. Sain antibioottikuurin ja käskyn tulla haava polille kerran viikossa (muistaakseni). Joka kerta haava märki ja sitä lioteltiin ja rapsuteltiin.
Liotushoitoa yms. jatkettiin siihen asti kunnes saikku loppui, haava ei ollut parantunut vielä kunnolla mutta ei enää vuotanut. Halusin töihin ettei palkka putoaisi, haava hoitajalla käynti joka kerta maksoi pkl-käynnin verran.
Palasin siin töihin. Ruokkiksen jälkeen tunsin painetta jalassa ja kenkä tuntui ahtaalta (2.num. Liian isot).
Riisuin kengän ja sukan, koko jalkapöytä oli turvonnut muodottomaksi.
Marssin päivystykseen josta mut kärrättiin osastolle ja suoraan leikkaukseen, johon en heti päässyt, koska olin juuri syönyt, piti odottaa 8 tuntia. Sinä aikana turvotus levisi koko jalkaan, se oli punainen ja paksu kuin pölkky.
Leikkaussalissa huomattiin märkäpaise, kaikki raudat ja ruuvit otettiin pois ja korvattiin uusilla ja haava desinfioitiin. Osastolla olin viikon verran, kotiin lähdin uuden antibioottikuurin saattelemana ja käskyn pitää taas kantakenkää 8 viikkoa, mä niin inhosin pitää sitä.
Sairauslomani piti kestää 2 kuukautta mutta olin saikulla yhteen 1,5 vuotta, joista lähes liikkumatta 3 kk.
Jalka avattiin ja leikattiin neljä kertaa tuon 1,5 v:n aikana ja viidennellä kerralla suoritettiin ihon siirto kun jalan ulkosyrjässä ei ollut tarpeeksi ihoa että se olisi saatu kursittua kokoon.
Näinkin voi käydä
Kommentit (15)
Joo leikkauksissa on omat riskinsä. Sen takia pitäisi välttää turhia leikkauksia.
Jatkan
Tuon 1,5 vuoden aikana sairaalasänky tuli tutuksi ja hoitajat kans Ai sä tulit taas.
Parantuiko jalkani kaiken tuon jälkeen, no ei. Jatkuva kipu on ollu seuralaiseni nyt kuusi vuotta. Tuntuu kuin kävelisin nastan päällä, lenkkeily ei onnistu ja jalkani on nyt tosi rumannäköinen. Jalan ulkosyrjässä on kolo ja iso varvas paksu ja iso, koska rautoja ja ruuveja ei voi enää ottaa pois (vaikka yleensä nii tehdään, kuulemma), koska sen jälkeen sen jälkeen sitä ei pysty enää ommella kun iho on niin ohut.
Tein potilas vahinkoilmoituksen ja sain päätöksen jossa todettiin monia virheitä leikkauksissa, mm. akillesjänteen kiristys joka päätöksen mukaan oli turha. Korvauksia sain 6000€, mutta ei se paljon lohduttanut kun elän loppuelämäni tän kivun kanssa.
AP
Tästä voisi tehdä ihan lehteen jutun.
Miksi vaivasenluu leikattiin? Niihin on vaikka mitä tukia saatavissa esim apteekissa.
Miksi akillesjänteeseen kajottiin? Koska vaivavaisenluun leikkaus.
Vierailija kirjoitti:
Miksi akillesjänteeseen kajottiin? Koska vaivavaisenluun leikkaus.
kun kävin eka kerran polilla, jossa kartoitettiin leikkaustarpeeni, lääkäri totesi että akillesjänne kaipaa kans toimenpidettä. Itselle siitä ei ollut mitään vaivaa mutta ajattelin että, kyllä lääkäri paremmin tietää
Vierailija kirjoitti:
Tästä voisi tehdä ihan lehteen jutun.
Miksi vaivasenluu leikattiin? Niihin on vaikka mitä tukia saatavissa esim apteekissa.
Koska, isovarpaani oli niin vino vaivaisenluun takia, seuraava varvas (Miksikä sitä kutsutaan🤔) nousi ison varpaan päälle ja tulehtui jatkuvasti ja jalka oli muutenkin kipeä.
Leikkausta ennen olin kokeillut kaikki käytössä olevat jutut mitä olemassa on, ei auttanut ne😒
Juu, moni on sanonut että tuosta voisi johonkin jutun tehdä, tein nyt tänne😄56
Ai niin. Kävi niinkin että, kerran haavahoitajan käynnin jälkeen illalla, alkoi jalkapöytä turvota. Menin kylppäriin ja tutkin tarkemmin ja kosketin sitä kohtaa mistä vaivaisenluu oli leikattu pois (se kohta märki ja siksi haavahoitajalla hyppäsin).
Painoin kevyesti sitä, haava puhkesi ja siitä valui paljon mätää. Kerroin siitä lääkärille tästä, (hänen vastaanotolla hyppäsin noin kerran kuukaudessa). Leikkauksen suorittanut lääkäri totesi että onpa sinulla käynyt huono tuuri. Meidän tilastot ovat vaivaisenluuleikkauksien kohdalla Suomen parhaat, tämä on äärimmäinen poikkeus. Ajattelin silloin ett, miten ne kauniit tilastot voisi mua lohduttaa kun mulle on käynyt näin.
AP
Helpoin hoitaa oikeanmallisilla kengillä, noista leikkauksista jopa lääkärit varoittelee ettei pitäisi mennä.
Vierailija kirjoitti:
Helpoin hoitaa oikeanmallisilla kengillä, noista leikkauksista jopa lääkärit varoittelee ettei pitäisi mennä.
Totta puhut.
Olen ollut nuoruudessa aika turhamainen ja tykkäsin pukeutua näyttävästi ja korkokengät olivat noihin aikoihin ehdoton valinta.
Kaiken tämän kokemani jälkeen olen surrut sitä kun en voi ikinä enää käyttää korkokenkiä vaan näitä hiirentappomonoja.
Mulla on myös aivan samanmoiset isovarpaat mutta leikkaukseen en uskalla mennä.
Pahoittelen että sulla on noin vaikeat kokemukset ja kivut ym. Itsellä leikattiin vaiv luut yli 20 vuotta sitten eri ajankohtina, ei siis samalla kertaa molempia. Vasen onnistui hyvin, oikea jäi edelleen aika isoksi. Ortopedi sanoi että tuosta olisi kyllä pitänyt ottaa enemmän luuta. Lääkäri oli yksityinen tunnettu ortopedi. Nyt on sitten alkanut kipuilemaan ja mietin menenkö vielä leikkauttamaan. Pienikin leikkaus voi olla iso riski, näin se vaan on. Vai kärsinkö kipuja. Kaikkea hyvää aloittajalle, oletko kyllä melkoiset vaiheet käynyt läpi.
Lisään vielä että se oli mun ensimmäinen työpäivä saikun jälkeen, 3 tuntia kerkesin olla siellä. Sen jälkeen olin enemmän sairaalassa kuin muualla ja rahaa paloi.
ap
Komplikaatiot ovat aika yleisiä, ja harvoin nuo jalan biomekaniikkaa parantavat, ongelma vaan siirtyy eri kohtaan. Sellaista se on, lääketiede ei vielä näissä auta kovinkaan paljoa.
Hohh hohh hoijaa....