Lue keskustelun säännöt.
Nurinaa uudesta työpaikasta. Kuinka pian olette sopeutuneet uuteen paikkaan ja uusiin kavereihin?
13.08.2011 |
Olen nyt ollut 2 kuukautta uudessa työpaikassa. Edelleen tuntuu siltä, että minut jätetään välillä ulkopuolelle keskusteluissa sun muissa, kun toiset tuntevat kaikki toisensa tietysti paremmin ja ovat kavereita keskenään.
Koskahan luulette, että tunnen kuuluvani sakkiin?
Esim. Meillä on tulossa työpaikan porukan illanvietto. Kaikki jo suunnittelevat mitä juovat, minä sanoin surkeana etten voi ottaa kun täytyy tulla autolla (tietävät et mulla on 45 km työmatka). Toiset kohauttivat tähän harteitaan ja jatkoivat omaa juttuaan.
Haluaisin niin olla osa tiimiä, mutta ehkä sen aika ei sitten vielä ole. Toivottavasti vielä joskus.
Kommentit (20)
Toivottavasti pääset porukkaan edes joskus, sillä niitäkin paikkoja on joissa ei osaksi porukkaa pääse sitten millään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis että ensin menen aamulla töihin taksilla ja sitten vielä aamuyöllä taksilla kotiin? Ei siis ole kyse Helsingistä vaan Turusta ja asun 45 km Turun ulkopuolella ihan maalla, eikä sinne millään julkisilla pääse varsinkaan öisin.
Mies kyllä ehdotti, että ottaisin hotellihuoneen, mutta ehkä hieman yliampuvaan yhden illanvieton takia.
Töissä ovat kyllä ihan mukavaa porukkaa, ja työasiat hoituvat hyvin, mutta joskus tunnen oloni niin ulkopuoliseksi.
Siis että ensin menen aamulla töihin taksilla ja sitten vielä aamuyöllä taksilla kotiin? Ei siis ole kyse Helsingistä vaan Turusta ja asun 45 km Turun ulkopuolella ihan maalla, eikä sinne millään julkisilla pääse varsinkaan öisin.
Mies kyllä ehdotti, että ottaisin hotellihuoneen, mutta ehkä hieman yliampuvaan yhden illanvieton takia.
Töissä ovat kyllä ihan mukavaa porukkaa, ja työasiat hoituvat hyvin, mutta joskus tunnen oloni niin ulkopuoliseksi.
illanvietot sun muut on usein niitä parhaita tilaisuuksia päästä porukkaan mukaan, joten suosittelen ottamaan kännit ihan vaan sen takia.
ton enempää se illanvietto ja työkavereihin tutustuminen kiinnosta, niin miksi ne työkaveritkaan olis reagoineet sen kummemmin? Ihan hyvin voit ottaa hotellihuonen, siinä ei ole mitään yliampuvaa tuollaisessa tapauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis että ensin menen aamulla töihin taksilla ja sitten vielä aamuyöllä taksilla kotiin? Ei siis ole kyse Helsingistä vaan Turusta ja asun 45 km Turun ulkopuolella ihan maalla, eikä sinne millään julkisilla pääse varsinkaan öisin.
Mies kyllä ehdotti, että ottaisin hotellihuoneen, mutta ehkä hieman yliampuvaan yhden illanvieton takia.
Töissä ovat kyllä ihan mukavaa porukkaa, ja työasiat hoituvat hyvin, mutta joskus tunnen oloni niin ulkopuoliseksi.
kauheeta taxilla menossa on? Jotain 50e. EI nyt vissiin maailman suurin raha. Tai pyydä miehesi hakemaan. Saahan sitä ongelmia kaikesta, jos haluaa.
Siis että ensin menen aamulla töihin taksilla ja sitten vielä aamuyöllä taksilla kotiin? Ei siis ole kyse Helsingistä vaan Turusta ja asun 45 km Turun ulkopuolella ihan maalla, eikä sinne millään julkisilla pääse varsinkaan öisin.
Mies kyllä ehdotti, että ottaisin hotellihuoneen, mutta ehkä hieman yliampuvaan yhden illanvieton takia.
Töissä ovat kyllä ihan mukavaa porukkaa, ja työasiat hoituvat hyvin, mutta joskus tunnen oloni niin ulkopuoliseksi.
kauheeta taxilla menossa on? Jotain 50e. EI nyt vissiin maailman suurin raha. Tai pyydä miehesi hakemaan. Saahan sitä ongelmia kaikesta, jos haluaa.
Jos 45 km sivu eli yht 90 km, saa taksista pulittaa kylläkin sen n. 100 euroa sivu = yht.200 €.
Aika kallis ilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja kyllä sitä kummasti vain pääsee sisään jos uskaltaa avata suunsa ja jutella vaikka ihan turhan päiväisyyksistä aluksi.
Itse olen aina autolla liikkeellä enkä koskaan juo, mutta ei se estä minua puhumasta drikeistä ja juomisesta yms. juhliin liittyvästä. Voin vaikka kysyä mistäs se juoma koostuu jne. Samoin onnistuu keskustelu vaikka kalastuksesta vaikka itse olen onkinut joskus 30 vuotta sitten mato-ongella. On siis itsestä kiinni pääseekö mukaan keskusteluun vai ei. Ja se päivän sääkin on ihan hyvä lämmittelyavaus. ;-D
Mä vaihdoin viime talvena duunipaikkaa piiiiiiiiiiiiitkän aikaisemman työsuhteen jälkeen. Ihan samaa ulkopuoliseksi jäämistä olen kokenut, vaikka olen itse tosi sosiaalinen. Jossain kahvillakin monet vaan keskustelee keskenään ja eivät siis välttämättä mulle. Ei puhettakaan, että varsinaisessa duunipaikassani olisi tuommoista (olen siis tässä toisessa paikassa nyt toistaiseksi), mutta toisaalta ei ne asiat nyt niin yksinkertaisia ole. Alkuunsa varsinkin isommassa työyhteisössä ne luonnollisimmat yhteistyökumppanit ovat ne, joiden kanssa tulee eniten vietettyä aikaa. Luonnollisimmat yhteistyökumppanit eivät taas välttämättä ole niitä ihmisiä, joiden kanssa on sit eniten samalla aaltopituudella. Kun itsekin mietin, niin varsinaisessa duunipaikassani parhaat työkaverini tai oikeastaan pitää kyllä sanoa ehdottomasti ystäväni eivät ole välttämättä niitä läheisimpiä ihmisiä.
Illanvietto vois olla kyllä järkevä järjestää jotenkin - hotellihuoneella, taksilla tai miehen kyydillä. Ei se niiden työkavereiden tehtävä ole ratkoa sun asumista / matkaongelmia. Mitä sä olisit olettanut, et ne olis voineet sanoa? Et ne juhlat pidetäänkin teidän kupeessa ja kaikki muut kulkee jonnekin 45 km päähän skutsiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei voisi selvänä juhlia ja sitten mennä kotiin kuten on suunnitellutkin. On omasta asenteesta kiinni onnistuuko ilta vai ei.
Vai 50 euroa?! Jos 45 km sivu eli yht 90 km, saa taksista pulittaa kylläkin sen n. 100 euroa sivu = yht.200 €.
Aika kallis ilta.
olen tuollaisen 50 km:n matkan tullut n. 50 eurolla. Ja voihan sinne töihin mennä (ap:n mukaan) julkisilla. Tai miksei mies voi viedä/hakea.
Monesti vaan noista työpaikan illanistujaisista syntyy niitä kunnon työkaverussuhteita. Jos ei kyseessä ole mikään lasiinsylkijä (absolutistilta tietysti eri asia haluaako lähteä moiseen edes mukaan ja silloin taas ei ole mitään väliä kilmometreillä)...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työelämää takana yli 20 vuotta, työpaikkoja nähty monta, mutta ei ainuttakaan sellaista, missä etukäteen pohditaan illanvieton juomisia. Kyllä ne ihan muiden asioiden ympärillä on vietetty, alkoholi on ollut sivuosassa. Ja siitä huolimatta muutama on aina umpihumalassa ollut,ihan ilman suunnitelmia.
Ja silti minulla ei ole ollut mitään ongelmia sujahtaa kahvipöytäkeskusteluihin. Kyse on omasta aktiivisuudesta ja sosiaalisuudesta. Ei siellä selkää tahallaan käännetä, ne on vaan työkavereita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis missä aikuisten duunipaikassa suunnitellaan etukäteen, mitä juodaan? Työelämää takana yli 20 vuotta, työpaikkoja nähty monta, mutta ei ainuttakaan sellaista, missä etukäteen pohditaan illanvieton juomisia. Kyllä ne ihan muiden asioiden ympärillä on vietetty, alkoholi on ollut sivuosassa. Ja siitä huolimatta muutama on aina umpihumalassa ollut,ihan ilman suunnitelmia.
oli just illanvietto, jonka aloitimme työpäivän jälkeen piknikillä puistossa. Tottakai puhuttiin etukäteen, mitä mukaan otetaan, yksi haki juomat ja toinen järjesti syötävät jne. Ja ihan aikuisia ollaan, normaali työpaikka. Osalla loppui työpäivä aiemmin kuin toisilla, ja nämä siis kävivät siinä välissä ne juomat hakemassa, jotta viimeistenkin päästyä töistä päästiin suoraan sinne piknikille. Tietenkään ei koko illan juomia suunniteltu, vaan sen piknik-osuuden.
No enhän mä tietenkään oleta, että työkavereiden pitäis tulla meillepäin juhlimaan... heh, mainio ajatus, meidän kylällä on yksi pubi!
Mutta kun ei heitä yhtään tuntunut kiinnostavan että tulenko mukaan vai ei. Olisin toivonut, että kun sanon että voi sentään, joudun tulemaan autolla, että joku olisi siihen sanonut jotain vastaan tyyliin: no voi sentään, etkö voisi jäädä hotelliin yöksi? Tai: voi vitsit, onpa harmillista. Tai: ei se mitään, tuu silti mukaan on se hauskaa silti vaikka joudut ajamaan kotiin.
Mutta kun ketään ei todellakaan kiinnostanut tulenko mukaan vai en. Ja töissä ollaan ihan hyvää pataa, juttelen kaikkien kanssa ja ollaan tosi läheisesti yhdessä meidän 6 hengen porukan kanssa. Kaikki kertoo kaikki asiansa.
Voin jäädä yöksi tai mies voi hakea (ja jättää 3 lasta siksi aikaa nukkumaan, vai?) mutta se ei ollut se pointti vaan se vierauden tunne mikä heräsi kun tajusin, ettei kukaan ollut kiinnostunut pätkääkään siitä että tulenko mukaan vai en.
Mutta ehkä se siitä kun olen ollut töissä kauemmin ja tunnetaan paremmin... toivon niin.
senpä takia sun olis nyt tärkeää lähteä mukaan ja tutustua paremmin. Ei "piireihin" pääse, jos koko ajan odottaa muiden tekevän sen aloitteen ja muiden olevan kiinnostunut ja kyselevän. Itse pitää olla aktiivinen ja mennä mukaan juttuihin. Näin sustakin ajan mittaan tulee tärkeämpi kaveri niille muille, ja joku kerta ne sit tosiaan kommentoi jotain siihen, jos et pääse mukaan.
että ihmisen pitää itse itseään tehdä tykö jatkuvasti kääntyvistä selistä huolimatta kun toiset eivät osoita mitään sosiaalisia kanssakäymisen taitoja...
Itsekkäiden omaan napaan tuijottajien mielestä siis uuteen työpaikkaan tulevan ihmisen on itse yritettävä nöyrästi tunkea itsensä väkisin porukkaan ja toiset sitten pitkällisen nöyrtymisen jälkeen ottavat...jos suvaitsevat. Jos tää on nykyajan sosiaalisuutta niin en todellakaan ihmettele miksi jatkuvasti tehdään työhyvinvointitutkimuksia ja saadaan niistä huonoja tuloksia. Onko se todella ihmisille noin vaikeaa olla kiinnostunut uudesta ihmisestä?
Vierailija kirjoitti:
Itsekkäiden omaan napaan tuijottajien mielestä siis uuteen työpaikkaan tulevan ihmisen on itse yritettävä nöyrästi tunkea itsensä väkisin porukkaan ja toiset sitten pitkällisen nöyrtymisen jälkeen ottavat...jos suvaitsevat. Jos tää on nykyajan sosiaalisuutta niin en todellakaan ihmettele miksi jatkuvasti tehdään työhyvinvointitutkimuksia ja saadaan niistä huonoja tuloksia. Onko se todella ihmisille noin vaikeaa olla kiinnostunut uudesta ihmisestä?
Kyllä se valitettavasti on niin, että uudella tulijallakin pitää olla sen verran oma-aloitteisuutta, että juttelee edes vähän ihmisten kanssa tai edes vastaa moikkaukseen. Suomalaiset ovat kuitenkin ujoja, ne jo työpaikalla olevatkin, ei heiltäkään voi olettaa muuta kuin olla sellaisia kuin ovat. Sanotaanko että yhdeksän ujon seuraan ei välttämättä kannata palkata vielä ujompaa kymmenettä ihmistä.
sinne illanviettoon? Kertoohan tuo vähän siitä, millainen olet. Et siis ehkä sovi joukkoon.
Toisaalta, mä vaihdoin alkuvuodesta työpaikkaa, ja ekat kuukaudet oli vähän tuo tunne, mutta neljä kuukauden kohdalla olin jo ihan sujuvasti osa joukkoa.