Ihmisten ymmärrys on typistynyt paljon ihan lähivuosien aikana

Tämän huomaa erityisen hyvin reseptitiskillä. Päivittäin tulee nuoria ihmisiä, jotka eivät prosessoi kuulemaansa, hakemaan lääkkeitään. Tyypillinen keskustelu kulkee näin:

Proviisori: Hei, mitä saisi olla?

Asiakas: Tulin hakemaan x lääkettä.

Proviisori: Saisinko kelakortin, kiitos.

Asiakas: kaivaa korttiaan ja ojentaa sen proviisorille.

Proviisori: Tätä lääkettä pitäisi teillä vielä olla, meneekö sitä edelleen lääkärin määrämä annos, 1 tabletti päivässä?

 

Asiakas: Juu, lääkärin määräämä! (Pälyilyä)

Proviisori: Siinä tapauksessa Kela ei korvaa vielä lääkettä, koska sitä on haettu 14 päivää sitten viimeeksi. Kahden viikon päästä saatte siitä kelakorvauksen. 



Asiakas: Mitä!? En ole hakenut lääkettä.

Proviisori: Meidän tiedoissa kyllä lukee että toimitettu asiakkaalle kaksi viikkoa sitten. Otatteko kuitenkin lääkkeen ilman kelakorvausta?

 

Asiakas: Otetaan lääke.

Proviisori: toimittaa lääkkeen 

Asiakas: Miten tämä on näin kallis? Viimeeksi se maksoi paljon vähemmän!

Proviisori: Niin, tässä ei nyt ole sitä kelakorvausta, saatte kelakorvauksen tästä lääkkeestä kahden viikon kuluttua.

Asiakas: Mitä?! Lääkäri teki tästä reseptin ja b lausunnon että saan lääkkeen halvemmalla.

Proviisori: Aivan, saatte lääkkeen kelakorvattuna kahden viikon kuluttua. Nyt teillä pitäisi olla vielä lääkettä, jos sitä menee edelleen tuo yksi tabletti päivässä.

Asiakas: Nyt en ymmärrä. Onko täällä ketään kokeneempaa farmaseuttia?

 

Proviisori: Voin pyytää kollegan tähän, pieni hetki.

Apteekkari poistuu ja sama farssi käydään läpi farmaseutin kanssa.