Oliko se harvinaista ennen vanhaan, jos perheessä oli vain yksi lapsi? Tarkoitan nyt 30 ja 40-luvulla syntyneitä.

No mitäs luulet kun ei luotettavaa ehkäisyä ollut saatavilla.

Ei se varmaan mitään aivan ihmeellistä ollut, mutta silloin oletus varmaan oli että enempää ei saatu tai että osa lapsista on kuollut. 

Huomattavasti harvinaisempaa kuin nykyään.

Maaseudulla on ollut aina isommat perheet kuin kaupungeissa. Kaupungeissa yhden lapsen perheet olivat noihin aikoihin sillä tavalla normaaleja, että niihin ei varmasti kiinnitetty yhtään huomiota. 

Ennen talvisotaa maaseudulla, etenkin syrjäisellä maaseudulla, esimerkiksi Pohjois-Suomessa ja osissa Pohjanmaata, yhden lapsen perheessä oli varmasti jotakin "vikaa". Esimerkiksi Kalle Päätalo syntyi perheensä vanhimpana (eloonjääneenä) lapsena, ja hänellä oli kuusi nuorempaa sisarusta, jotka syntyivät 1920-1930 -luvuilla. Heidän perhettään ei pidetty suurena, ja ennen kahden-kolmen viimeisen lapsen syntymää jopa pienenpuoleisena. Tuohon aikaan Taivalkoskella (Kalle Päätalon mukaan) tavanomaisissa perheissä oli 5-10 lasta, eivätkä yli 10 lapsen perheet olleet harvinaisia.

Vierailija kirjoitti:

No mitäs luulet kun ei luotettavaa ehkäisyä ollut saatavilla.

Oli - pidättäytyminen (tai siis ainakin yhdynnästä pidättäytyminen / keskeytetty yhdyntä).

Epäilyttää, että sellainen lapsi oli naisen syrjähypyn tulos. 

Mun kummitädillä on yksi lapsi. Ihan ovat menneet ensin naimisiin ja sitten tehneet lapsen.

Mun isä oli ainoa lapsi ja 30-luvulla syntynyt. 

Kumit oli keksitty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mitäs luulet kun ei luotettavaa ehkäisyä ollut saatavilla.

Oli - pidättäytyminen (tai siis ainakin yhdynnästä pidättäytyminen / keskeytetty yhdyntä).

Keskeytetty yhdyntä ei ole luotettava ehkäisykeino.

Oli lapsettomiakin pariskuntia.

Aihe kiinnosta sinua, ap, syystä?

Miten on?

Vierailija kirjoitti:

Huomattavasti harvinaisempaa kuin nykyään.

Maaseudulla on ollut aina isommat perheet kuin kaupungeissa. Kaupungeissa yhden lapsen perheet olivat noihin aikoihin sillä tavalla normaaleja, että niihin ei varmasti kiinnitetty yhtään huomiota. 

Ennen talvisotaa maaseudulla, etenkin syrjäisellä maaseudulla, esimerkiksi Pohjois-Suomessa ja osissa Pohjanmaata, yhden lapsen perheessä oli varmasti jotakin "vikaa". Esimerkiksi Kalle Päätalo syntyi perheensä vanhimpana (eloonjääneenä) lapsena, ja hänellä oli kuusi nuorempaa sisarusta, jotka syntyivät 1920-1930 -luvuilla. Heidän perhettään ei pidetty suurena, ja ennen kahden-kolmen viimeisen lapsen syntymää jopa pienenpuoleisena. Tuohon aikaan Taivalkoskella (Kalle Päätalon mukaan) tavanomaisissa perheissä oli 5-10 lasta, eivätkä yli 10 lapsen perheet olleet harvinaisia.

Saisiko tähän kiitos jotain faktaa pohjaksi, koska tutkimuksiin verrattuna sinun esittämäsi mielipiteet ovat vahvaa mutua vailla todellisuuspohjaa.

Kaupungeissa yllättävän moni yksilapsinen perhe muodostui äidistä ja lapsesta, jolla ei ollut tietoa isästään. Se kertonee kaupunkilaisnaisten löyhästä moraalista.

Ei varmaankaan. Mutta varmasti maaseudun ja kaupungin välillä oli tässä iso ero. 

Isäni on syntynyt 1940-luvun loppupuolella ja hän on ainoa lapsi. Ennen isääni oli ollut yksi raskaus, joka oli päätynyt kohtukuolemaan ennen synnytystä. Isänisäni oli kuulemma pitkään miettinyt, että uskaltaako sitä yrittää enää uudelleen. 

Isäni on kasvanut kaupungissa kerrostaloissa. Lapsia oli pihapiirissä paljon, mutta useimmissa perheissä oli korkeintaan kolme lasta. 

Maaseudulla on toki talotkin vetäneet isommat lapsiluvut kuin kaupungin kerrostaloasunnot. Ja kyllä sitä raskautta on ehkäisty siihenkin aikaan. Äitini on viisilapsisesta perheestä ja selkeästi kolme ensimmäistä on vaan annettu tulla maailmaan, sen jälkeen usean vuoden tauko ennen äitiäni ja sitten vielä yksi lapsi vuosikymmen myöhemmin. Varmaan se ehkäisy ei ole ollut kaikkien naisten oikeus, monen kuitenkin. 

Ei yksilapsiset perheet olleet mikään kummastelunaihe sen enempää kuin isotkaan perheet. Kyllä jo 100 vuotta sitten tiedettiin, että on olemassa kyvyttömyyttä saada lapsia.

Väestöliiton agendana sotien jälkeen oli saada mahdollisimman paljon optimaalisia 5-lapsisia perheitä, joten meille on jotenkin iskostunut alitajuntaan, että ennen oli vain isoja perheitä. Esimerkiksi isoisäni  isän perheessä oli vain 2 lasta eikä kirkonkirjoissa mitään merkintää vauvana kuolleista. Keskenmenoja saattoi olla, niistähän ei kirjaa pidetty. Joo, tämä oli vain yksi esimerkki, mutta kannattaa tutkia asiaa hieman laajemmin kuin Kalle Päätalon kirjojen pohjalta.

Vierailija kirjoitti:

Ei varmaankaan. Mutta varmasti maaseudun ja kaupungin välillä oli tässä iso ero. 

Isäni on syntynyt 1940-luvun loppupuolella ja hän on ainoa lapsi. Ennen isääni oli ollut yksi raskaus, joka oli päätynyt kohtukuolemaan ennen synnytystä. Isänisäni oli kuulemma pitkään miettinyt, että uskaltaako sitä yrittää enää uudelleen. 

Isäni on kasvanut kaupungissa kerrostaloissa. Lapsia oli pihapiirissä paljon, mutta useimmissa perheissä oli korkeintaan kolme lasta. 

Maaseudulla on toki talotkin vetäneet isommat lapsiluvut kuin kaupungin kerrostaloasunnot. Ja kyllä sitä raskautta on ehkäisty siihenkin aikaan. Äitini on viisilapsisesta perheestä ja selkeästi kolme ensimmäistä on vaan annettu tulla maailmaan, sen jälkeen usean vuoden tauko ennen äitiäni ja sitten vielä yksi lapsi vuosikymmen myöhemmin. Varmaan se ehkäisy ei ole ollut kaikkien naisten oikeus, monen kuitenkin. 

Pikainen vilkaisu meidän sukukronikkaan kertoo, että noin 80 vuotta sitten kaupunkilaisperheissäoli keskimäärin 3,5 lasta ja maalaisperheissä keskimäärin 3,6 lasta, joten yhden suvun noin 150 perheen otannalla teoriasi ei pidä paikkaansa.

Yksi oli suht harvinaista, usein oli niin ettei enempää oltu saatu. Mutta äitini joka syntynyt 1940-luvulla, sanoi köyhän 10-lapsisen torpan lapsena aina ihmetelleensä sitä, miten köyhät on niin tyhmiä, että tekee kauhean lauman lapsia vaikka ei ole varaa, ja isoissa taloissa on vain 1-3 lasta. Eli ainakin siellä seudulla ilmeisesti oli niin, että vaikka e-pilleriä ei vielä ollut keksittykään, niin varakkaammat teki lapsia harkitummin ja niin ettei perintö hajaudu kovin monelle, kun taas köyhät vaan nai ja sitten lapsia tuppasi tulemaan lähes joka vuosi hedelmällisimmän ajan.