G: kuinka onnellinen olet? Kouluarvosanalla

Kaikki on hyvin, parisuhde ja lapsi ihania. Pikkuisen terveyshuolia, mutta parempaan suuntaan nekin.

Olisko 8. Ahdistaa kun lasten koulut alkaa ja se, että pistin eilen aikas paljon rahaa kiinni uuteen purjeveneeseen vaikka meillä on vanhakin vene myymättä.

Loma loppui ja töissä on kivaa, olen yh, seurustelen, mies asuu toisella paikkakunnalla, asun vuokralla. Elämä on ihanaa.

Asiat ulkoisesti hyvällä mallilla mutta tulevaisuudessa ei ole odotettavissa muuta kuin hyvin ahdistavia asioita ja tasaisen tylsää arkea.

Elämän puitteet ovat kunnossa epävarmaan työtilannettani lukuunottamatta. Parisuhde ja perhe voivat hyvin.



Pelkkä työjuttu vähentäisin kympin vain 9½:een, mutta yksi numero lähtee pääni sisäisistä fiiliksistä. Olen taipuvainen ahdistumaan ja ehkä masentumaankin. Monesti kadehdin ihmisiä, jotka pystyvät huolettomaan ja peruspositiiviseen elämään. Minä en pysty. :(

periaatteessa kaikki on elämässä hyvin, mutta työmotivaatio on kateissa ja haluaisin tehdä jotain mielekkäämpää työtä. Alkuvuosi oli aika vauhdikas ja nyt tasaantuu -> tylsää.

mies sai 2 vuoden työttömyyden jälkeen ihan unelmaduuninsa, muksun kanssa on alkanut uhmaikä laantua, saan opiskella työajalla uutta mielenkintoista alaa ja olen laihtunut 32kg



ei täysi kymppi, koska talous on vähän liian tiukilla

+ neljä tervettä lasta

+ kiva asuinpaikka ja talo

+ kivat harrastukset

+ taloudellisesti jotenkuten pärjätään

+ tulossa kiva viikonloppureissu





- hemmetin rankkaa olla kotiäitinä jo yhdeksättä vuotta ja nukkua huonosti AINA

- parisuhde perseestä

- pitäisi saada muutosta elämään (koulutus tai työ) ja pelkään, ettei onnistu

- täytyy laihduttaa tämä läskivuori pois

- isäni terveydellinen tilanne huolettaa

- kesä loppuu kohta ja alkaa synkkä talvi

Suhteessa ei ole enää kipinää, mutta tässä tämä menee arkea pyöritellessä kahden pienen lapsen kanssa. Ihajjees. Paljon hyviä mammaystäviä, jotka ovat pelastaneet arkeni, siitä kiitos!

Vähennystä pitää ottaa kympistä just nyt koska mun päätä särkee ihan pirusti.

Minulla on kaikki se, mitä osaan itselleni toivoa, mutta unelmatyö ja ihanat lapsetkin väsyttävät toisinaan.

6



-Masennus painaa, enkä ole lääkityksestä, terapiasta ja sivullisten hurskaasta moraalisesta painostuksesta huolimatta tehnyt itsestäni kunnon ihmistä.

-Olen katkera. Jopa vihainen.

-Vituttaa nämä säät. Olisi mahdollisuus viettää aikaa merellä, mutta puoli suvea on kulunut ukkosen välttelyyn.

-Olen työtön ja kaiketi jotenkin huono sillä tapaa, etten sovellu niihin paskaduuneihin joihin minut kelpuutettaisiin. Mutta näemmä se tyydyttää joitakuita, että jos ihmisellä on vaikeaa, hänelle ei anneta kykyjä vastaavia töitä vaan ehdotellaan jotakin mikä lopulta tappaa tylsyyteen.

-Vituttaa tuollainen marmatus... "unelmatyö ja ihanat lapsetkin väsyttävät toisinaan..." Onpa perkeleen ihania kakaroita. Ja väsymys seuraa työstä lähes väistämättä. Siihen auttaa nukkuminen.



+Asun mukavasti. Ei mitään luksusta, mutta pidän tästä rauhallisesta ympäristöstä.

+En sentään juopottele, kuten monet (teistä).

+On sentään joskus hyviäkin hetkiä.

puoli tulee siitä, että mulla on ihana lapsi. Muuta ei sitten olekaan, olen maailman yksinäisin ihminen.

Nyt kasi.

Kolme poikaa, hyvä mies, uusi talo, terveys ok, ei tartte mennä töihin vielä tämän vuoden puolella....



Taloudellinen tilanne on heikko, valoa kuitenkin näkyvissä. Vauva valvottaa paljon, väsyttää.

kaksi poikaa, ihana koti ja avioliitto sekä lähimmäisiin hyvät välit



Miinus siitä että joutuu töihin ja lapset hoitoon/kouluun sekä siitä että mieskään ei viihdy kovin hääppösesti töissä. Omalla kohdalla työelämä ei oikein nappaa, mutta olen onnellinen ylipäätään "hyvästä" työpaikasta. Siksi ei mene enempää pojoja siitä.

Rahaa voisi olla enemmän. Muuten kaikki täydellisesti.