Tutkimusten mukaan se että syö usein pähkinöitä, ei ole yhteydessä ylipainoon. Miten mahdollista vaikka on 1400 kcal pienessä pussissa?
Selittäkää miten pähkinät voi olla yhteydessä normaalipainoon vaikka energiaa on ihan valtavan paljon? Helposti voisi syödä tosi ison määrän
Kommentit (50)
Kaloreita laskevat terveysintoilijat ovat yliedustettuna pähkinöidenpuputtajien joukossa.
Pähkinöitä ei kuulu syödä pussia kerralla vaan pieni kourallinen.
Läskien kalorit tulee ihan muualta. Pähkinöitä syövät usein liikkuu ja syö terveellisesti
En mä ainakaan syö niitä kourakaupalla. Jogurtin päälle saatan murustaa muutaman, salaattiin heittää kymmenkunta.
Rasva ei lihota. Täytyisi ihmisten pikkuhiljaa jo uskoa se, että energiamäärällä ei ole niin suurta merkitystä kuin sillä mistä sen energian saa. Ylenmääräinen hiilihydraatti lihottaa.
Viimeiset vuosikymmenet rasvan saantia on vain vähennetty. Silti ihmiset lihovat.
Pähkinät ja mantelit vievät hyvin nälkää pois. Suositus on syödä 6-8 pähkinää tai mantelia vuorokaudessa. Syön iltapäiväkahvilla ne ja hedelmän. Olen kylläinen päivälliseen saakka. Minulla ei ole ikinä nälkäkiukkua tai tarvetta syödä illalla ruokakaappeja tyhjäksi.
Niistä tulee pitkäaikainen kylläisyyden tunne eikä tarvitse syödä montaa.
Koska pähkinät ovat terveellisiä ja täyttäviä. Pitävät kylläisenä etkä heti ahtaa suuhusi kaikkea muuta mahdollista, toisin kuin sipsit yms., jotka vain ruokkivat nälkää entisestään.
Kaikissa terveysjutuissa kyllä mainitaan, että pähkinöitä kannattaa syödä hyvin pieni määrä päivittäin. Itse laitan pienen kourallisen cashew- pähkinöitä maustamattoman rahkajugurtin ja marjojen sekaan. Kuorimattomia manteleita vähän myös lähes päivittäin.
Vierailija kirjoitti:
Rasva ei lihota. Täytyisi ihmisten pikkuhiljaa jo uskoa se, että energiamäärällä ei ole niin suurta merkitystä kuin sillä mistä sen energian saa. Ylenmääräinen hiilihydraatti lihottaa.
Viimeiset vuosikymmenet rasvan saantia on vain vähennetty. Silti ihmiset lihovat.
Annoskoko on kasvanut valtavasti sitten 1970-luvun. Silloin lounasruokailijan annos juomineen painoi puoli kiloa Suomessa. Pari vuotta sitten suomalaisen lounasannos painoi kilon. Annoskokojen kasvu lihottaa suomalaisia. Sen lisäksi kulttuurin muuttuminen. Nykyään syödään joka paikassa ja tilanteessa. Lapsilla ovat leikkitreffit niin niilläkin osa lapsista odottaa, että laitetaan snacksit ja karkit pöytään tarjolle. Ennen olisi tarjottu korkeintaan maitoa ja voileipä. Sitäkään ei tarjottu aina, koska ajateltiin lasten syövän kotonaan.
Koska ihmisen elimistö ei ole polttouuni, jossa kaikki ruoka-aineet palavat samalla liekillä. Kaloriteoria ei siis toimi.
Pähkinöitä syödään pieniä määriä kerralla ja todennäköisesti pieni pähkinänsyönti johtaa muun syömisen vähenemiseen vastaavassa määrin. Tästä olen nähnyt jotain spekulointia, että miksi näin on pähkinöiden mutta ei esim. suklaan kohdalla - liittyy ehkä kuitujen määrään tai siihen, että pähkinät vaativat paljon pureskelua.
Älä katso mitä pussin kyljessä lukee, katso peiliin.
Pähkinät ei nosta verensokeria yhtäkkiä tappiin ja laske sitä sitten nopeasti.
Täällä aina jankataan että kalorit ne määrää! Mutta kyllä sillä on väliä mitä syö.
Pähkinöistä saat kroppasi kaipaamia ravintoaineita ja hyviä rasvoja (pl kookos). Valitse suolaamattomat pähkinät ja syö niitä n. kourallinen päivässä. Vähentää muuta syömistä ja parantaa veren rasva-arvoja. Ruokailussa kokonaisuus ratkaisee vaikutuksen kehosi hyvinvointiin.
Koska kalori ei ole kalori. Mietipä että kumpi todennäköisesti syödään kerralla, se karkkipussi vai pähkinäpussi? Minä ostan manteleita ja pähkinöitö ihan kilon pakkauksissa. Niitä tulee joskus otettua kourallinen välipalalle tai aamiaisella, pieni määrä evääksi, joskus ruoanlaittoon. Hyvälaatuista rasvaa, täyttä energiaa ja kuituja. Ei niitä edes erityisemmin tee mieli syödä enempää kuin se pikku määrä. Lisäksi pähkinöitä kantaa kaupasta todennäköisemmin henkilö joka muutenkin miettii elintapojaan ja ruokavaliotaan. Karkkipussiin päätyy helposti hetken mielijohteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rasva ei lihota. Täytyisi ihmisten pikkuhiljaa jo uskoa se, että energiamäärällä ei ole niin suurta merkitystä kuin sillä mistä sen energian saa. Ylenmääräinen hiilihydraatti lihottaa.
Viimeiset vuosikymmenet rasvan saantia on vain vähennetty. Silti ihmiset lihovat.
Annoskoko on kasvanut valtavasti sitten 1970-luvun. Silloin lounasruokailijan annos juomineen painoi puoli kiloa Suomessa. Pari vuotta sitten suomalaisen lounasannos painoi kilon. Annoskokojen kasvu lihottaa suomalaisia. Sen lisäksi kulttuurin muuttuminen. Nykyään syödään joka paikassa ja tilanteessa. Lapsilla ovat leikkitreffit niin niilläkin osa lapsista odottaa, että laitetaan snacksit ja karkit pöytään tarjolle. Ennen olisi tarjottu korkeintaan maitoa ja voileipä. Sitäkään ei tarjottu aina, koska ajateltiin lasten syövän kotonaan.
Eihän se ihme ole, että annoskoot kasvaa, kun joka kuppilassa varsinkin lounasaikaan on pelkkä buffa. Helposti syö enemmän, mitä on tarve. Itsekin huomaan ottavani noissa paikoissa jälkiruoankin, vaikken muuten jälkkäreitä syö. Itse asiassa tajusin asian nyt, kun aiheesta kirjotan.
Pähkinöitä kuten mitään muutakaan ei ole pakko syödä koko pakkausta kerralla.
Mä laitan maapähkinävoita puuroon joka aamu, key: laita lusikallinen, älä koko purkkia
Kaloreita melkein saman verran, kuin söisi voita rasiasta suoraan.