Mun mummolassa kait epätavallinen sisustus ja tarjoilut. Onko kellään muulla jotain poikkeuksellista ja jos on niin mistä peräisin?
Mun mummolassa kait epätavallinen sisustus ja tarjoilut. Onko kellään muulla jotain poikkeuksellista ja jos on niin mistä peräisin? Mummoni asunnossa oli epätavallinen sisustus esimerkiksi että sohva pitkin seinää ja ilman sohvapöytää. Sitten olkkarissa oli iso ruokapöytä jonka ääressä vieraat istuivat silloinkin kun siinä ei ollut ruokaa tarjolla. En ole itse nähnyt vaan kuullut kerrottavan. Jos meni mummolle kahville niin siellä tarjottiin pieniä hienoja herkkuvoileipiä mutta ikinä ei leivottu pullaa. Jouluksi ei laitettu kinkkua mutta ostettiin ehkä vähän kinkkua Seekiltä. Asunnossa oli alkooveja joissa nukkuivat kotiopettajatar ja lastenhoitaja. Jos meni isoäidille ja siellä oli kahvit niin ne juotiin isoisän kirjastossa joka oli yksiönkokoinen huone. Ei sielläkään leivottu ja tarjottu pullaa vaan pikkuleipiä. En jaksa kirjoittaa enempää. Mummo muuttanut Suomeen 1920, isoäidillä vielä juuria kartanossa ja 'maaseudulla'. Isoäidin talon alakerrassa siirtomaatavarakauppa josta ostettiin kahvit mutta jostan syystä ei ostettu hedelmiä tai en ainakaan muista vaikka olinkin mukana kun kävi ostoksilla.
Kommentit (18)
Ok. Mun äitini on rakentanut itse keittiönkaappinsa, ovet on pianosaranoitu ja allaskaapissa 6 jalkaa. Jos vieraat eivät hämmenny itsetehdystä parvisänky-kirjoituspöytäyhdistelmästä tai siitä, että muorilla on sekä polkupyöränkoreja seinällä että sovi päällystetty kankaalla, jonka nimi on "luteita haarat levällään", saattaa vieras fuusiokeittiöinnostuksem seurauksena saada evääksi joko salmiakkisilakkaa tai umpioitua lohta kookosmaidossa.
Yksi veljistään on läänintaiteilija, sanoin viedessäni kumpaakin aviomiestäni näytille. Vain ensimmäinen säikähti. Olisihan meillä kaikilla jokin diagnoosi nykyään.
Ei minunkaan isovanhemmilla mitään sohvapöytää ollut. Taisit kuvailla "salin", etkä olohuonetta. Olkkarit ovat tulleet vasta telkkarien myötä.
Vierailija kirjoitti:
Ok. Mun äitini on rakentanut itse keittiönkaappinsa, ovet on pianosaranoitu ja allaskaapissa 6 jalkaa. Jos vieraat eivät hämmenny itsetehdystä parvisänky-kirjoituspöytäyhdistelmästä tai siitä, että muorilla on sekä polkupyöränkoreja seinällä että sovi päällystetty kankaalla, jonka nimi on "luteita haarat levällään", saattaa vieras fuusiokeittiöinnostuksem seurauksena saada evääksi joko salmiakkisilakkaa tai umpioitua lohta kookosmaidossa.
Yksi veljistään on läänintaiteilija, sanoin viedessäni kumpaakin aviomiestäni näytille. Vain ensimmäinen säikähti. Olisihan meillä kaikilla jokin diagnoosi nykyään.
*sohva päällystetty. Kangas itse painettu, tietenkin.
Mun isoäidin perhe piti siirtomaatavarakauppaa Turussa.
Ompas outo sisustus. Sohva pitkin seinää ilman sohvapöytää ja ruokapöytä (ruokailuryhmä) olohuoneessa. En oo ikinä kuulukaan. 🤯
Sohvan pitää olla AINA keskellä huonetta ja pöydät kuuluu keittiöön.
Ei sohvapöytää! Kuinka on säilynyt elossa?
Ennen laitettiin sohvat aina "seinille" ja onpa noita nykyäänkin, mm. itsellä. Ei meidän olohuoneeseen muutoin sopisikaan. Mikä ihmetyksen aihe se on?
Jos tarjoiluna on juhannuksena ahvenkukko niin onkohan se sitten epätavallista? Hyvää oli.
Siis sohvat ja sohvapöydätkin voivat olla keskellä huonetta. Näkyy vanhoissa suomifilmeissä. Ei 1900-luvun 'tavisihmisten' kodeissa ollut oikein saleja vaikka huoneet ovat saattaneet joillakin olla korkeita ja että ne olisivat enemmän saleja kuin olkkareita. Käytännössä olivat olohuoneita. Eli siellä istuttiin pöydän ääressä pitämässä perheen 'kokousta'. Tässä on se juttu että mummoni (ei venäläinen) tuli tänne Pietarista enkä tiedä minkälainen koti heillä ollut siellä - kukaan ei ole kertonut ja voin vain arvella. Voin olettaa että joku aika salimainen huone tai huoneita on voinut olla. Varmaan ollut aika epätavallista että 1800-luvun lopussa syntyneellä naisella on oma puhelinnumero vuodeen 1917 Pietarin puhelinluettelossa. Huvila Terijoelta kuljetettiin jonnekin. Sit oli peritty huvila Krimilläkin jossa oli trooppinen puutarha jossa oli apinakin. Oli peritty tutkijakummilta. En voi kertoa enempää mutta kyllä on kiva tietää näin täysin syrjäytyneenä minkälainen oma tausta on oikeasti ollut. Ei me olla ketään riistetty mistään eikä sodittu ketään vasten.
Siis mitä ihmeellistä siinä on, että sohva on seinän vieressä? Keskellä olkkariako se pitäisi olla kaikkien tiellä? Ei mun kodissa ainakaan toimisi sohva missään muualla kuin ikkunan edessä eli seinän vieressä. Samoin nojatuolit on seinän vieressä. On n.30 neliön olkkari joka suorakaiteen muotoinen. Kaikkein toimivin ratkaisu pitää sohvakalusto noin. Tv-taso on sohvaa vastapäätä. Olohuoneessa on myös puolikaaren muotoinen erkkeri ja siellä on ruokapöytä. Toki ruokapöytä on myös keittiössä.
Minun Savoon muuttaneiden edesmenn. isovanhempieni luona nykyisellä paikkakunnalla mummo kattoi meille kaukaa kyläileville pöydän hienosti saliin pöytäliinoineen kyntt.jalkoineen. Keittiössä tosin juotiin ne arkiset aamukahvit ikkunan ääressä jakkaroilla kykkien. Hän leipoi päivittäin, muistan mummoni klassisen karjalaiset lettipullat.
Tosi harmi, että olin vasta alakoululainen hyvin iäkkäiden ukin ja mummon ajan tultua täyteen.
Onneksi minulla kuitenkin oli kahdet 'extraisovanhemmat' toisaalla, mailla vierailla isäni ja isäpuoleni suvuista.
Isovanhemmat antoivat runsaasti kauniita muistoja sydämeeni.
Savon mummon ja ukin olkkarissa oli pari sohvaa ja nojatuoleja keskellä huonetta.
Ruokasalimainen tila oli olkkarin toisella puolella. Eivät he sentään 1800-luvulla olleet syntyneet, kuten osalla kirjoittaneista. Äitini syntyi pitkälti yli 40 vee äidille. Saipa hän vielä tämän jälkeen yhden pikkusiskonkin nippanappa viiskymppisenä.
Vierailija kirjoitti:
Ompas outo sisustus. Sohva pitkin seinää ilman sohvapöytää ja ruokapöytä (ruokailuryhmä) olohuoneessa. En oo ikinä kuulukaan. 🤯
Sohvan pitää olla AINA keskellä huonetta ja pöydät kuuluu keittiöön.
Kuinniin outo. Minulla on kyllä keittiössäkin pöytä mutta ruokahuoneessa on 3 metriä pitkä pöytä ja siinä pöydän ääressä istutaan jos on vieraita. Olohuoneessa on tietty sohva mutta ei siellä ny enää pöytää tarvita. Missä se ruokapöytä on niissä asunnoissa joissa keittiö on yhdellä olohuoneen seinällä? Et oo kuullutkaan etkä nähnytkään kun et käy missään eikä kukaan sinua kutsukaan.
Meidän isovanhempien talossa on puiset pitkät penkit tuvan seinissä kiinni, vieraat istuu niissä. En muista oliko heidän aikaan sohvaakaan, nykyään on, papan sängyn kohdalla tuvan perällä.
Mummolassa istuttiin keskellä tupaa pirttipöydän penkeillä. Puinen vuodesohva oli toisella pitkällä seinällä ja vanha Singer-ompelukone. Toisella seinällä sähköhella, keittiön kaapisto, puuhella ja leivinuuni.
Tuo kuulostaa jo varsin kaukaiselta ajalta.
Mutta kyllä, samaa näin ja koin 1800-luvun lopussa syntyneiden isovanhempieni luona.