Aino-Kaisa Saarinen haaveilee kaksosista, voi pyhä sylvi!

En nyt oikein ymmärrä että mistä kiistellään? ap on vihainen kun on rankkaa kaksosten kanssa (mikä on oikeasti ymmärrettävää, yhdenkin lapsen kanssa voi olla todella rankkaa) ja nyt projisoi sen ihmiseen joka haaveilee kaksosista. Minäkin haaveilen kaksosista, ja minulle on se ja sama onko se vauva-aika rankkaa. En edes kuvittele pääseväni helpolla, silti tuo on haaveissa aivan samalla tavalla kuin lapset yleensä. Voi yksikin lapsi olla tosi rankka. se riippuu niin monesta asiasta. Minun mielestä tuo on sama muin sanoisi että miksi haaveilet lapsesta ollenkaan, ensimmäinen 5vuotta voi olla elämäsi kamalinta aikaa.



ja kaiken huipuksi, mikä idea on valittaa siitä että joku haaveilee kaksosista, ja heittää niinkin fiksuja argumenttejä että "haluat siis riskiraskauden ja keskosen" WHAT?! 1. jos joku ei vielä tiennyt niin kaksoset eivät tule haaveleimalla. siihen ei voi oikein omalla ajattelutavalla vaikuttaa ;) 2. ihan samalla tavalla yksikin lapsi voi syntyä keskosena, ja kaksosilla on siihen suuri riski KUN verrataan yksin syntyviin. mutta kun otetaan otanta tietyltä ajalta ja katsellaan pelkkiä kaksosia, niin prosentit eivät ole kovinkaan suuret.

Meillä kaksosvauvat ja on rankkaa!!!! MIten joku voi edes haaveilla tätä rumbaa siedettäväkseen? Vauvamme ovat meille rakkaita, mutta kyllä yhden hoitaa aina helpommalla kuin kaksi.

Mutta itse olen sitä mieltä että kahden vauvan kanssa oli huomattavasti helpompaa kuin sen ensimmäisen yhden vauvan. Ei ehtinyt stressata kaikesta niin kuin esikoisen kohdalla. t. Neljän äiti

mahtaa olla rasittava ihminen.Toivottavasti se joskus putoaa kovaa ja korkealta. Ettei vaan omat lapsensa sairastusi masennukseen, anokreksiaan tms kun on noin täydellinen ja v*ttumainen äiti

Luojan kiitos en oikeassa elämässä tunne tuota jankuttajaa, mahtaa olla rasittava ihminen. Toivottavasti se joskus putoaa kovaa ja korkealta. Ettei vaan omat lapsensa sairastusi masennukseen, anokreksiaan tms kun on noin täydellinen ja v*ttumainen äiti

Jotakin ongelmaa täytyy olla sellaisellakin, joka kaiken näkee vain ruusunpunaisten lasien läpi ja itsensä kaikkitietävänä, vain hyvää tuntevana. Kyllä maailmassa saa olla mustaa ja valkoista ja kaikkia värejä siltä väliltä. Siis myös tunteissa. Jos näin ei ole, niin jotain on pahasti vialla.

t.29

itse olen kaksonen enkä taatusti haluisi kaksosia!

Olin paljon väsyneempi esikoisen vauva-aikana kuin kaksosten vauva-aikana. Esikoisella oli koliikkia ja ruoka-aineallergioita, joten ensimmäiset kuukaudet menivät lähinnä kuunnellessa vauvan tuskaista huutoa ensikertalaisen epävarmuudella. Kaksoset taas syntyivät kyllä reilusti ennenaikaisina, mutta sentään nukkuivat syöttöjen välissä siedettävät unet. Esikoisessa väsytti tietysti eniten se elämänmuutos ja kokemattomuus vauvan hoidossa, varsinkin kun lähes jokainen halusi kommentoida ja neuvoa siinä. Tosella kerralla kukaan ei enää kehdannut tulla laukomaan mitään viisauksia ja itseensäkin luotti aivan eri tavalla (ns. maalaisjärki pelasi). Uutta oli tietysti se, että koko ajan piti keksiä keinoja selvityä kahden yhtä aikaa äitiä tarvitsevan vauvan kanssa, mutta kun vaihtoehtoja ei ollut, niin sitten sitä aina vaan keksi jotain.

Väsyneimpiä ovat oman kokemukseni mukaan pienten esikoiskaksosten äidit. Heiltä puuttuu kokemus vauvan hoidosta ja lisäksi väsymyksen keskellä kuvitellaan, että kaikki arjen raskaus johtuu vain siitä, että syntyi kerralla useampi vauva. Yksösten äitejä kahdehditaan ja haukutaan sitten kaksosäitien suljetuilla palstoilla ja kiillotetaan marttyyrin kruunua lisää. Ajatus siitä, että elämä voisi joskus tuntua rankalta myös yhdenkin lapsen kerrallaan saaneilla on heille jotenkin käsittämätön ajatus.

Kyllä kaksosista haaveilla saa, mutta omasta mielestäni jo lapsen itsensä kannalta olisi paras, että hän syntyisi yksösenä.

Mutta itse olen sitä mieltä että kahden vauvan kanssa oli huomattavasti helpompaa kuin sen ensimmäisen yhden vauvan. Ei ehtinyt stressata kaikesta niin kuin esikoisen kohdalla. t. Neljän äiti

Nämä ovat olleet elämäni parhaita vuosia! Kyllä se on aika paljon äidin korvien välissä, millaisena elämänsä haluaa kokea.

Ja riippuu myös aivan tajuttoman paljon millaiset lapset sattuu saamaan.

äitien mielestä syy lasten helppouteen on usein siinä, että on niin hyvä ja oikealla tavalla asennoituva äiti.

Kieltämättä tulee helposti mieleen jos kilpaurheilija tai muu uratykki haaveilee kaksosista, että halutaan kaikki kerralla. Mutta jos on itsekin kaksonen varmaan taustalla on omia tunneasioita.

Itselläni ei ole kaksosia, mutta kyllä voin kuvitella, että lapset olisivat joutuneet joustamaan paljon enemmän vauvasta saakka jos olisin kaksoset saanut. Vähemmän syliä ja lapsentahtisuutta, vuoron odottamista jne.

Meillä myös kaksoset, nyt jo kohta teini-iänkin ohittaneet. Syntyivät 3 kk ennen aikojaan, teholta lähdettiin liikkeelle. Kotiutuivat 3 kk päästä syntymästä pieninä ja heiveröisinä ja ennen kaikkea täyteen palveluun tottuneina. Ei mitään mahdollisuutta saada heitä mihinkään rytmiin, ensimmäiset vuodet menivät täysin sumussa. Lisäksi olen yksinhuoltaja. Siinä ei kuule rouvaseni paljon mukavuus auttanut. Olepa hiljaa.

Se oli täysin oma valintasi! Joku toinen olisi ollut huippuonnellinen kahdesta lapsesta, sinä päätit ottaa karmeudesta kaiken irti.

Ensin kirjoitit, että "meillä myös kaksoset" ja lopuksi "lisäksi olen yksinhuoltaja". Kukakohan se "me" oli, joka ne kaksoset sai?

Edelleenkin jokainen päättää ihan itse, millaisena lapsensa tai kaksosensa kokee. Ja edelleenkin mukavilla vanhemmilla on ne helpot lapset, joskus pienet keskoset, joskus täysiaikaiset. Valinta kokemuksesta on vanhempien.

Käsittämätöntä tuo soopa! Taidat olla melko empatiakyvytön ihminen :(

Kaikkea ei voi ihan oikeasti itse päättää tai valita!!! Onko sinulla itselläsi tunne, että hallitset kaikkia tai kaikkea! Kannattaa alkaa vakavasti miettiä sitä, miten ihmiset ympärilläsi voivat?

Meillä myös kaksoset, nyt jo kohta teini-iänkin ohittaneet. Syntyivät 3 kk ennen aikojaan, teholta lähdettiin liikkeelle. Kotiutuivat 3 kk päästä syntymästä pieninä ja heiveröisinä ja ennen kaikkea täyteen palveluun tottuneina. Ei mitään mahdollisuutta saada heitä mihinkään rytmiin, ensimmäiset vuodet menivät täysin sumussa. Lisäksi olen yksinhuoltaja. Siinä ei kuule rouvaseni paljon mukavuus auttanut. Olepa hiljaa.

Se oli täysin oma valintasi! Joku toinen olisi ollut huippuonnellinen kahdesta lapsesta, sinä päätit ottaa karmeudesta kaiken irti.

Ensin kirjoitit, että "meillä myös kaksoset" ja lopuksi "lisäksi olen yksinhuoltaja". Kukakohan se "me" oli, joka ne kaksoset sai?

Edelleenkin jokainen päättää ihan itse, millaisena lapsensa tai kaksosensa kokee. Ja edelleenkin mukavilla vanhemmilla on ne helpot lapset, joskus pienet keskoset, joskus täysiaikaiset. Valinta kokemuksesta on vanhempien.

kuulutko itse näihin mukaviin vai ei-mukaviin vanhempiin? Vai onko viisautesi sitä parasta laatua; ilman omaa kokemusta

Kaksosraskaus on aina riski, sekä vauvoille että äidille.



Syntyvät usein ennenaikaisina, jopa tosi reippaasti ennenaikaisina, viikoilta 25 ->.



Sitten ne ensimmäiset elinkuukaudet ollaan vauvojen teholla, happikaapissa.



Kuka sellaista haluaisi?



Nyt ei ole kyse vaan siitä, että kuinka jo syntyneiden kaksosten kanssa pärjää, vaan jo odotusajasta.

Etkö sä oikeasti vieläkään tajua: kaksoset eivät noin vaan putkahda maailmaan. Suurin osa syntyy tosi pieninä keskosina? Sitäkö haluat?



Saisit sellaiset puoli kiloa painavat vauvat, ja kaikki menee suunnitelmiesi mukaan? Kunhan vaan saisit toivomasi kaksoset?

Etkö sä oikeasti vieläkään tajua: kaksoset eivät noin vaan putkahda maailmaan. Suurin osa syntyy tosi pieninä keskosina? Sitäkö haluat?

Suurin osa syntyy välillä 36-40 raskausviikkoa ja täysin terveinä ja hyvävoimaisina. Prosentuaalisesti kaksosissa on enemmän keskosia kuin yksösissä, mutta vain erittäin pieni osa kaksosista silti syntyy keskosina.

Kaksosraskaus on aina riski, sekä vauvoille että äidille. Syntyvät usein ennenaikaisina, jopa tosi reippaasti ennenaikaisina, viikoilta 25 ->. Sitten ne ensimmäiset elinkuukaudet ollaan vauvojen teholla, happikaapissa. Kuka sellaista haluaisi? Nyt ei ole kyse vaan siitä, että kuinka jo syntyneiden kaksosten kanssa pärjää, vaan jo odotusajasta.

ja jostain syystä näitä ennenaikaisia tuplia on todella vähän, suurin osa kaksosista on syntynyt raskausviikon 36 jälkeen eli kohtalaisen elinvoimaisina.

Meillä myös kaksoset, nyt jo kohta teini-iänkin ohittaneet. Syntyivät 3 kk ennen aikojaan, teholta lähdettiin liikkeelle. Kotiutuivat 3 kk päästä syntymästä pieninä ja heiveröisinä ja ennen kaikkea täyteen palveluun tottuneina. Ei mitään mahdollisuutta saada heitä mihinkään rytmiin, ensimmäiset vuodet menivät täysin sumussa. Lisäksi olen yksinhuoltaja. Siinä ei kuule rouvaseni paljon mukavuus auttanut. Olepa hiljaa.

Se oli täysin oma valintasi! Joku toinen olisi ollut huippuonnellinen kahdesta lapsesta, sinä päätit ottaa karmeudesta kaiken irti. Ensin kirjoitit, että "meillä myös kaksoset" ja lopuksi "lisäksi olen yksinhuoltaja". Kukakohan se "me" oli, joka ne kaksoset sai? Edelleenkin jokainen päättää ihan itse, millaisena lapsensa tai kaksosensa kokee. Ja edelleenkin mukavilla vanhemmilla on ne helpot lapset, joskus pienet keskoset, joskus täysiaikaiset. Valinta kokemuksesta on vanhempien.

Käsittämätöntä tuo soopa! Taidat olla melko empatiakyvytön ihminen :( Kaikkea ei voi ihan oikeasti itse päättää tai valita!!! Onko sinulla itselläsi tunne, että hallitset kaikkia tai kaikkea! Kannattaa alkaa vakavasti miettiä sitä, miten ihmiset ympärilläsi voivat?

Siinä on meidän eromme. Minä tiedän, että jokainen voi itse valita sen, miten elämäänsä suhtautuu, sinä kuvittelet, että ihminen ei voi päättää edes sitä, millaisena maailmansa haluaa nähdä.

Saat minun mielestäni pitää hankalat lapsesi, vaikean elämäsi ja merkityksettömät päiväsi. Minä pidän tämän oman elämäni, jossa asiat ovat hyvin, vaikka ulkopuolisten silmissä meillä molemmilla olisi tismalleen samanlaista. Ja arvaa, kummalla on onnellisemmat lapset, silläkö joka koko ajan valittaa lasten tuomia hankaluuksia vai sillä, joka ohittaa ne olankohautuksella.

Juu, tiedetään! Mutta kyllä kaksosia saa toivoa silti! Onhan muillakin riskiraskauksia.



Tuntemani kaksonen on saamassa lapsen ja toivoo kaksosia. Siis ihan kamalaa! Tarttis varmaan pitää pieni saarna! Ja kumppaniksi valitsi ihmisen jonka suvussa myös kaksosia, joten mahdollisuudet kohoaa.

Tavallisestikin joka 250 raskaus on tupla ja luku on pienenemässä. Ei ole mitenkään harvinaista että ihmisellä on kaksoset.

Tuttuni on itse syntynyt täysiaikasena, alateitse ja ihan terve, normaali ihminen tuosta on kasvanut. ;)

mutta uran jatkamisen kannalta yksi raskaus olisi parempi.

Ja toiset jaksaa enemmän kuin toiset.



Ystävälläni on kolmoset enkä ole kuullut rutinoita vaikka varmasti käy "rumbasta".

kaksoissisar on nimeltään Maija.

kavereilla on kaksoset ja ovat (vielä?) tosi helppoja. Ovat alusta asti nukkuneet samassa rytmissä, syöneet hyvin ja ovat rauhallisia. Esikoinen muutama vuotta sitten oli paljon valvottavampi ja kiukkuisempi.

ja ilmeisesti hyvinkin läheinen siskonsa kanssa. Aika luonnollista haluta samanlaista lapsuutta omille lapsilleen.