Lue keskustelun säännöt.
Miten kieltäydytään kohteliaasti avusta jne?
09.06.2025 |
Minulle ei ole vielä tähän päivään mennessä selvinnyt, miten tällaisista kiusallisista tilanteista luikerrellaan pois ilman että kukaan loukkaantuu. Esimerkkejä:
- Lähistöllä asuva mies näkee minut bussipysäkillä ja ehdottaa, että voi heittää minut samalla matkalla kotiin. Mutta en todellakaan halua yksin kenenkään puolituntemattoman miehen kyytiin.
- Etsin kirpparilta yhtä tiettyä esinettä. Kaveri sanoo, että hänellä on melkein samanlainen, hän voi antaa sen minulle. Mutta en tarvitse sitä, mikä hänellä on, eikä minulla ole sille edes tilaa. "Melkein samanlainen" on tässä tapauksessa tyyliin etsin koukkua, kaverilla olisi siimaa.
- Tuttavaporukka tiesi, että en ole varakas, joten he keräsivät keskenään 500 euroa vanhempani hautajaiskuluissa auttamiseen. Mikä oli oikeasti tosi koskettava ele, tiedän sen. Mutta koin sen erittäin kiusallisena ja ahdistavana. En ole ikinä pyytänyt mitään, enkä edes tiennyt, että olen noin selkeästi Köyhä isolla K:lla kaikkien silmissä.
Vinkkejä? Siis nuo tilanteet ovat jo mennyttä, mutta vinkkejä vastaisuuden varalle?
Minun reaktioni jostain syystä on alkaa hohottamaan ja höpöttämään hysteerisesti, "hahahaha, kiitti vaan paljon, mutta en tarvi kyytiä, hahahaha, joo en tarvi en, mutta kiitos paljon hahahaha, kiitos tosi paljon hei, HAHAHAHA". Se ei jotenkin tunnu ihanteelliselta...
Tai sitten mykistyn ihan täysin, mikä ei ole kovin ihanteellista (tai kohteliasta) sekään.
Kommentit (14)
Kiitos vaan tarjouksesta mutta en ota ja piste
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vaan tarjouksesta mutta en ota ja piste
Niin siis kyllä minä kieltäytyä osaan, se ei ole ongelma - en suostu asioihin vain siksi että tuputetaan. Tuntuu vain, että en osaa kieltäytyä KOHTELIAASTI.
Haluatko tämän?
Vastaus: Ei kiitos, en tarvitse sitä.
Mutta kun tämä sopisi:
Vastaus: Ei kiitos, en ota sitä.
Vinkkini on, että ole lyhytsanainen. Älä ala keksiä perusteluja, koska niitä voidaan alkaa yrittää kumota.
Sen sijaan tuosta hautajaisjutusta sanoisin, että on ihan hyvä taito kyetä ottamaan apua ja tukea vastaan. Ylenpalttinen yksin pärjäämisen pakkomielle kertoo traumasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vaan tarjouksesta mutta en ota ja piste
Niin siis kyllä minä kieltäytyä osaan, se ei ole ongelma - en suostu asioihin vain siksi että tuputetaan. Tuntuu vain, että en osaa kieltäytyä KOHTELIAASTI.
Ei. Ongelma on se, että et osaa kieltäytyä napakasti ja koet syyllisyyttä kieltäytymisestä. On aivan riittävää kohteliaisuutta sanoa kerran, että ei kiitos. Jos toinen jatkaa tyrkyttämistä, hän on epäkohtelias ja hänen tunteitaan ei sen kummemmin tarvitse siinä suojella.
heh en usko vähääkään että jotkut tulisi muut kuin ehkä sukulaiset jotain hautajaiskuluja maksamaan, jos vainaja on varaton niin sossu hoitaa. keksit jutun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan OK, mutta toi hautausavustus sai mut miettimään miksi et ota sellaista vastaan? Suomessa on yksinpärjäämisen kulttuuri vaikka totuus on että ei me täällä yksin pärjätä ja on OK ottaa apua vastaan
Voi kauhia. Ystävät tekivät hienon eleen ja sekin oli väärin. Toiset valittaa kun ei saa apua ja toiset kun saavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
heh en usko vähääkään että jotkut tulisi muut kuin ehkä sukulaiset jotain hautajaiskuluja maksamaan, jos vainaja on varaton niin sossu hoitaa. keksit jutun.
Kollegan lapsi kuoli. Keräsimme työpaikalla kolehdin, vaikka ei ollut kyse vähävaraisista ihmisistä. Se oli pieni ele. Kertyneet sataset pari käytti lomamatkaan, jonka olivat kyllä ansainneet ainoan lapsensa saattohoidon jälkeen. Kyllä tällaista tehdään.
Eikä sossusta todellakaan makseta mitään muistotilaisuuksia, omaisten vaatteita tai kukkasia tai hautakiveä tmv. Sieltä maksetaan halvin arkku, vainajan kuljetus ja hautaamiskulut. Useimmat nyt kuitenkin haluavat järjestää jonkinlaisen tilaisuuden.
"Ei kiitos." Kaiken sen jälkeen tapahtuvan tyrkytyksen voi jättää täysin huomiotta. Siis ihan kirjaimellisesti olet niin kuin sitä ihmistä ei olisi olemassa etkä kuulisi mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
heh en usko vähääkään että jotkut tulisi muut kuin ehkä sukulaiset jotain hautajaiskuluja maksamaan, jos vainaja on varaton niin sossu hoitaa. keksit jutun.
Monilla pienemmillä paikkakunnilla tuo on ihan normaalia, kun kaikki tuntevat toisensa.
Eikö vainajalla ollut yhtään rahaa tilillä. Yleensä siitä maksetaan hautajaiskulut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli sama ongelma. Kun olin työtön, ihmiset dumppasivat ihan väkisin mulle liian pieniä kenkiä, vanhoja huonekaluja ja kalaa (olen allerginen) ja loukkaantuivat, kun sanoin ei kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Eikö vainajalla ollut yhtään rahaa tilillä. Yleensä siitä maksetaan hautajaiskulut.
Kaikki meni itse asiassa sairaalaskuihin, mutta sain minä ne hautajaiskulut joka tapauksessa itse hoidettua.
Mutta kaduttaa, että mainitsin tuon hautajaisjutun, kun kieltäytymisongelmani koskee enemmänkin pienempiä juttuja kuten noita "mä heitän sut kotiin" ja "hei kun sä tarvitset X:ää niin ota nyt tähän hätään tämä mun Y". Kyseiset kaverit ovat hyvätuloisia, mutta minä EN kertonut kenellekään, että hautajaisten tai ylipäätään minkään laskujen kanssa olisi ongelmaa. He olettivat. Tai pikemminkin kyseessä oli varmaankin jokin "lohdutusraha", joka sitten naamioitiin hautajaiskuluihin osallistumiseksi. Oikein hieno ele, olen samaa mieltä. Menin silti siitä hämilleni.
Mutta ylempänä kirjoittanut oli varmastikin oikeassa, että jos joku tuputtaa jotain (olkoon se sitten kyyti tai tavara), vika on tuputtajassa eikä kieltäytyjässä. Pitäisi yrittää muistaa tämä.
Lisään vielä, että riittäisikin edes yksi kieltäytyminen, mutta kun yleensä se menee inttämiseksi: "ota nyt vaan, tämä on sulle just hyvä, ota ota OTA".