Lue keskustelun säännöt.
Haluan muuttaa!
06.06.2025 |
Muutin miehen takia nykyiselle paikkakunnalle, missä asun ja en ole koskaan viihtynyt täällä. Nyt 20v myöhemmin ollaan erottu ja tahdon pois täältä. Mutta.. Meillä on kaksi lasta, yhteishuoltajuus ja 50/50 sopimus, mikä ei ole isän elämäntilanteen takia onnistunut. Hänellä on kyllä tahtotila tähän järjestelyyn palata. Erotessa 1,5v sitten sanoin miehelle, että en ole lapsia häneltä viemässä, mutta nyt en vain enää jaksa olla tällä paikkakunnalla. Mulla ei ole täällä kuin työ.
Olen katsellut töitä muualta ja pääsin työhaastatteluun 120km päähän. Ja kyllä, kuvioissa on myös uusi kumppani. Myös ex-mies on uudessa suhteessa. Onko kenelläkään antaa vinkkejä, miten asian voisi ottaa keskusteluun ex-miehen kanssa sopuisasti, ettei meille synny suurta riitaa? Koska järkevintä lasten (13v ja 11v) olisi muuttaa minun kanssa meidän elämäntilanteiden ja elämänhallinnan eroavaisuuksien takia. Ymmärrän, että kaikki ovat yksilöitä ja reagoivat eri tavalla. Silti olisin kiinnostunut ja kiitollinen kuulemistani kokemuksista.
Kommentit (18)
Eihän tuon ikäset lapset tartte e ää isää niin paljo kuin pienemmät. Pitää vuoroviikkoja kun pystyy. Ei kai kukaan ole sidottu loppuelämäksi johonkin paikkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hae sitä työtä ja asuntoa. Jos saat sen sen jälkeen kannattaa ottaa yhteyttä siihen valvojaan uudestaan ja tehdä uusi sopimus lapsen isän roolista. 120km on kuitenkin aika pitkä matka, jos lapsi joutuu sen edes takaisin matkustamaan.
Työ on täysin hyväksytty perustelu muuttaa ja perustelu myös siitä, että oma hyvinvointi nykyisessä paikkakunnassa kärsii. Kannattaa myös mainita onko sinulla perhettä siellä toisella paikkakunnalla.
Jos sinulla on esimerkiksi lapsen isovanhemmat ja kavereita siellä toisessa paikassa, niin se on lapsen etu.
Ei ole mitenkään kielletty muuttaa, vaikka olisi yhteis huoltajuus. Kannattaa ottaa vaan hyvissä ajoin asia puheeksi .
12- vuotias lapsi saa jo itse päättää kuinka usein haluaa nähdä vanhempaansa joten jos sinun toinen lapsi täyttää pian sen verran niin hänen omalla mielipiteellä on painoarvoa.
13- vuotias saa jo sanoa mielipiteensä lain mukaan eikä isän oikeus nähdä lasta mene lapsen oman mielipiteen edelle.
Eli jos lapset haluaa muuttaa myös ja eivät ole sitä vastaan, niin ei pitäis olla ongelmaa
Miten lapset voivat käydä vuoroviikoin koulua joka sijaitsee 120km päässä? Kuulostaa älyttömältä.
[Pilkallista naurua, kohteena luuseri ap!]
Älä! Älä sekoita lasten elämää. Heidän elämä on siellä. Muutaman vuoden päästä he jo jatkavat opiskelua muualla. Vanhemmuus on joskus raskaita päätöksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai sä rikkosit kahden lapsen elämän uuden miehen takia. Lapset osaa itse jo päättää jäädäkö vai lähteä.
Vierailija kirjoitti:
[Pilkallista naurua, kohteena luuseri ap!]
Öööööööööh Ööööööööööh
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten lapset voivat käydä vuoroviikoin koulua joka sijaitsee 120km päässä? Kuulostaa älyttömältä.
Ainakin minulle 90-luvun lopulla lastenvalvoja sanoi että poismuuttaja on velvollinen järjestämään sen kyydityksen. Eli tuossa tapauksessa isää ei voi velvoittaa ajelemaan tuota matkaa, koska äiti on vienyt lapset kauemmaksi nykyisen sopimuksen aikana.
Mulla ei ole perhettä enää ollenkaan, vanhemmat kuolleet. Mahdollisessa uudessa asuinympäristössä ei ole itselle sen enempää tukijoukkoja kuin täälläkään.
Pienempi ei haluaisi nytkään mennä isälleen, mutta on aina ollut mun kainaloinen. Isompi menee mielellään, koska saa pelailla tietokoneella. Tiedän, että olen vahvoilla, jos asia riitautuisi, mutta sitä en halua. Pelkään vain, että isä kokee tämän hyökkäyksenä häntä kohtaan, vaikka tietää, että olen 20v halunnut pois täältä. Tuntuu vain ikuisuudelta odotella kunnes lapset ovat teinejä(, vaikka aika oikeasti meneekin todella nopeasti.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En todellakaan pakottaisi tuon ikäisiä vaihtamaan koulua ja hylkäämään kavereita! Tärkeintä ei nyt ole sun halut ja miesystävät vaan lasten elämä.
Vierailija kirjoitti:
Miten lapset voivat käydä vuoroviikoin koulua joka sijaitsee 120km päässä? Kuulostaa älyttömältä.
Ei voikaan. Siinäpä se koko jutun juuri onkin. Isästä tulisi viikonloppuisä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
120km on aika lyhyt matka, jos on oma auto käytettävissä. Itse hoitaisin tuon niin, jos lapset suostuvat muuttamaan, että puolet kesälomalta ja joko hiihto- tai syysloma isän luona. Lisäksi joulut vuorovuosiperiaatteella. Viikonloppuisin sitten isä ottaa lapset luokseen mahdollisuuksien mukaan. Esimerkiksi yhdellä kaverilla menee noin, kuukauden aikana yhtenä viikonloppuna on lapset, yksi viikonloppu on vapaata nykyisen puolison kanssa ja 2 viikonloppua töitä. Toki tuo vaatii sen, että saa sovittua työvuorot joka toinen viikonloppu vapaaksi. Jos isä on arkityössä, niin viikonloput eivät pitäisi olla ongelma.
Asuuko miesystävä siellä mihin haluat muuttaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asuuko miesystävä siellä mihin haluat muuttaa?
Ei asu, mutta meidän välinen välimatka lyhentyisi kyllä. Mutta yhteinen lapseton aika vähentyisi, jos muutan verrattuna tähän nykyhetkeen.
Olet valinnut tulla äidiksi, joten lapset on huomioitava myös eron jäljeen. Kyse ei ole vain sinusta tai ex-miehesi puutteista.
Jos nykyisellä paikkakunnalla ei ole "mitään" pl. työ, asunto ja lasten elämä niin mitä enemmän uudella paikkakunnalla on? Työ ja asunto mutta ei lasten elämää?
Onko uusi paikkakunta tuttu ja kivempi? Viihdytkö varmasti paremmin?
Pohtisin kyllä huolella onko kyse nyt oikeasti paikkakunnasta vai omasta tyytymättömyydestäsi yleisesti jota vaam heijastelet muualle.
Itse muutin kun lapset lähtivät opiskelemaan. Mielestäni hyvä aika.
Vierailija kirjoitti:
Olet valinnut tulla äidiksi, joten lapset on huomioitava myös eron jäljeen. Kyse ei ole vain sinusta tai ex-miehesi puutteista.
Jos nykyisellä paikkakunnalla ei ole "mitään" pl. työ, asunto ja lasten elämä niin mitä enemmän uudella paikkakunnalla on? Työ ja asunto mutta ei lasten elämää?
Onko uusi paikkakunta tuttu ja kivempi? Viihdytkö varmasti paremmin?
Pohtisin kyllä huolella onko kyse nyt oikeasti paikkakunnasta vai omasta tyytymättömyydestäsi yleisesti jota vaam heijastelet muualle.
Itse muutin kun lapset lähtivät opiskelemaan. Mielestäni hyvä aika.
Ehdottomasti kyse on omasta tyytymättömyydestä tähän elämään, mitä nyt elää. En kai muuten olisi edes eronnut.
Alunperin itselläkin on ollut ajatuksena, että muutan sitten, kun lapset lähtevät opiskelemaan. Toki sekin riipuu siitä, minne he lähtevät.. Mutta toisaalta, jos olet jo nyt puolet elämästäsi asunut siellä, minne olet pakotettu, niin jossain vaiheessa kai sitä saa ajatella omaakin onnellisuuttaan ja sitä, miten onnettomuus näkyy lapsille. Onko se uhrautuva äiti sitten aina se paras äiti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet valinnut tulla äidiksi, joten lapset on huomioitava myös eron jäljeen. Kyse ei ole vain sinusta tai ex-miehesi puutteista.
Jos nykyisellä paikkakunnalla ei ole "mitään" pl. työ, asunto ja lasten elämä niin mitä enemmän uudella paikkakunnalla on? Työ ja asunto mutta ei lasten elämää?
Onko uusi paikkakunta tuttu ja kivempi? Viihdytkö varmasti paremmin?
Pohtisin kyllä huolella onko kyse nyt oikeasti paikkakunnasta vai omasta tyytymättömyydestäsi yleisesti jota vaam heijastelet muualle.
Itse muutin kun lapset lähtivät opiskelemaan. Mielestäni hyvä aika.
Ehdottomasti kyse on omasta tyytymättömyydestä tähän elämään, mitä nyt elää. En kai muuten olisi edes eronnut.
Alunperin itselläkin on ollut ajatuksena, että muutan sitten, kun lapset lähtevät opiskelemaan. Toki sekin riipuu siitä, mi
Ei ole kyse nyt äitiydestä tai äitinä olemisesta vaan siitä, että olet rikkomassa lasten tämänhetkisen elämän sen takia, ettei sua nyt huvita enää asua kyseisellä paikkakunnalla.
120km? Eihän tuo nyt ole mitään. Kerrot että lähdet jos saat paikan ja siinä se