Jotain omituista on tekeillä, ajatuksia parvekkeen siivoamisesta ja pyrstötähdestä

Alustan tätä kertomalla teille, että olen asunut nykyisessä pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa asunnossani muutaman vuoden ja siinä on lasitettu parveke. Siivoan parveketta pari kertaa vuodessa. Lisäksi tänä talvena siivosin poikkeuksellisesti myös talvella, kun oli niin leutoa ja sateista.

 

Nyt kun perusasiat on saatu tieltä pois, edetkäämme mainittuun pyrstötähteen. Yllätys oli melkoinen, kun tänä keväänä aloitin perinteisen parvekkeen siivousurakkani, sillä kyseinen parveke ei koskaan ole ollut yhtä kertakaikkisen likainen. Rätti oli aivan mustana vielä kolmannella pyyhintäkierroksella ja siivouksen jälkeen niistelin vihermustaa pölyä koko illan ja seuraavan aamun. Olisi pitänyt vissiin laittaa hengityssuojain ihan tavalliseen siivoukseen, jota olen tehnyt joka vuosi. Aloin jo kyseenalaistaa itseäni, että ehkä en olekaan ikinä siivonnut sitä parveketta ja olen kehittänyt fiktiivisiä valemuistoja parvekesiivouksista suojatakseni haurasta identiteettiäni ja egoani, jotka kertovat tarinaa tunnollisesta ja siististä asukkaasta. 

 

Onhan pitkin kevättä ollut varoituksia heikosta ilmanlaadusta pääkaupunkiseudulla: poikkeuksellisen korkeita pitoisuuksia pienhiukkasia, katupölyä ja siitepölyä ilmassa. Selittäisitkö se parvekkeen likaantumista ja kerroksia vihermustaa pölyä kaikilla pinnoilla? Muumeissa tuleva pyrstötähti enteili tummana pölynä kaiken pinnalla.

 

Samalla ilmanpuhdistimet, joita on aiemmin markkinoitu lähinnä maailman saastuneissa suurkaupungeissa, ovat ilmestyneet kauppojen valikoimiin ja yhä useampiin suomalaisiin koteihin viime vuosien aikana. Keväällä oli päiviä, kun sumu oli sankkaa, ilmanlaatu käväisi keltaoranssilla ja sain silmäoireita ulkoilusta. Itsekin pohdin silloin ilmanpuhdistimeen investointia. Se vaan tuntui järjettömältä maassa, jossa on perinteisesti ollut todella puhdas ilma ja hyvä ilmanlaatu.

Kenties jotain on kuitenkin muuttunut peruuttamattomalla tavalla ja se muutos leijuu yllämme mustana pölynä enteillen tulevaa?

Muumeissa katastrofilta vältyttiin täpärästi ja tarinalla oli onnellinen loppu. Meri palasi ja hahmot iloitsivat sen aaltojen syleilyssä. Kenties meidänkin tarinamme voi vielä olla onnellinen, jos lisäämme ymmärrystä ja toimimme? Nyt menen jatkamaan parvekkeen siivoamista, eipä tässä muuta.