Minkälaisen naisen minä voisin saada?

Sellaisen, joka asunnon ja lasten hankkimisen jälkeen haluaa sinusta eron, koska et kuuntele häntä tarpeeksi eikä teillä ole enää henkistä yhteyttä. Sen jälkeen puolet nettopalkastasi menee hänelle elatusmaksuina.

Pariutuminen riippuu aika lailla sosiaalisista taidoista eli jos olet hyvä tulemaan toimeen ihmisten kanssa, liikut paljon ihmisten parissa, on sinulla mahdollisuus kauniiseen naiseen, mutta jos et, on hankalampaa, vaikka olisit komea. 

Ulkonäköä tärkeämpiä siis ovat sosiaaliset piirit, joissa liikkuu ja vaivattomuus, jolla kanssakäyminen muiden kanssa sujuu. Ensinmainittu ratkaisee tapaako ylipäätään ketään vai jääkö pariutuminen tinder-matchien odotteluksi.

Millaiset arvot sinulla on? Mitä harrastuksia ja miten tykkäät käyttää vapaa-aikasi?

Katotaan näiden vastausten jälkeen tarkemmin

Voi lässynlässyn taas mennään saatana

Semmosen jonka kanssa sinulla on sielujen sympatiaa:)

On sulla vielä kypsymistä, henkisesti.

Uskon kyllä et tämä on vedätys...

Älä edes havittele, säästyt paljolta. Miksi ostaa koko lehmä, kun irtomaitoakin on saatavilla yllin kyllin. Valkkaat vaan ja tälläkin foorumilla on itseensä kyllästyneitä naikkosia.

- mies (ettei tulisi väärinkäsityksiä)

Ootko aatellu homoksi ruveta?

Uskoisin, että sinulle ap sopisi parhaiten samantyyppinen nainen kuin se, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.

Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.

Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.

Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mistä liha niihin keittoihin tulee.

Se liitto oli alkanut uskottomuudesta (mummo tosin käytti siitä rumempaa sanaa), mutta alkoholia se pariskunta ei käyttänyt pisaraakaan. Eikä käyttänyt mummokaan ja mistä hän olisi sitä voinut saadakaan, kun oli vasta lapsi.

Kaikenlaista voi siis sattua ja joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa, kuten mummo aina opetti.

Vierailija kirjoitti:

Uskoisin, että sinulle ap sopisi parhaiten samantyyppinen nainen kuin se, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.

Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.

Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.

Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mistä liha niihin keittoihin tulee.

Se liitto oli alkanut uskottomuudesta (mummo tosin käytti siitä rumempaa sanaa), mut

Tämä kuulostaa hyvältä. Usko mummoa, ap 👵🏻🙏

Sinulla on vissiin ykköskriteeri ulkonäkö ja arvelen kakkosena tulevan joku paneminen tms. Tajuatko, että me kaikki vanhenemme. Ulkonäkö on sivuseikka. 

Sun parisuhde ei onnistu, jos tärkein ei ole yhteensopivuus henkisellä tasolla. 

Miksi edes vastasin olet provo.