Lue keskustelun säännöt.
Leikki-ikäisten vamhemmat: onks tää normaalia (liittyy lapsen kavereihin)?
12.05.2025 |
Oon tässä tajunnut, etten todellakaan pidä kaikista lapsista. Toisten muksujen kanssa on helppo olla, toisten kanssa tosi stressaavaa, ja välttelen seuraa. Lähistöllä mm. asuu lapsi, joka vinkuu ja kitisee koko ajan, ja jo vähän isompi lapsi, jolla on koko ajan raivari. Jännästi oon huomannut, että aina onkin vähän kiireitä, kun näiden lasten vanhemmat kyselisivät puistoon tmv. En vaan JAKSA, ja jos ihan rehellisesti sanon, en pidä näistä lapsista enkä heidän seurastaan tai edes heidän lähistöllään olemisesta, kun koko ajan on joku vinkuminem tai kriisi menossa.
Kauheet morkkikset tästä. Eiks kaikista lapsista pitäisi pitää edes vähän?
Kommentit (8)
Harmillista, kun oma lapsi jotenkin ihailee tätä isompaa muksua, joka raivoaa koko ajan. En aio enää viettää aikaa em. perheen seurassa, mutta lapsi kyselee raivottaren perään viikottain. Olen sanonut jossain välissä turhautuneena suoraan lapselleni, että me ei nyt enää leikitä hänen kanssaan, koska äitiä sattuu niin kovasti korvaan, kun x huutaa koko ajan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitenköhän vaikka vakan työntekijät selviää tästä? Vai pitääkö ne kaikista lapsista?
En ikinä kuvitellut ennen vanhemmaksi tuloa, että joku lapsi saattaisi ärsyttää niin paljon, että joutuu tyyliin pistämään välit poikki koko perheeseen, kun ei vaan pysty olemaan samassa tilassa sen lapsen kanssa :(. Mulle hankalia ovat nimenomaan sellaiset lapset, jotka huutavat vailla mitään rajoitteita koko ajan, ja jotka ovat aivan pulassa tunnesäätelyn kanssa. Ei kiinnosta viettää omaa vähäistä vapaa-aikaa sellaisissa meiningeissä. Ap
Kyllä ne teidänki pennut vituttaa muita. Älkää yhtään epäilkö sitä.
Voipi hyvin olla. Mun lapsi ei kuitenkaan esim. lyö tai muuten satuta ketään, eikä huuda pää punaisena koko ajan. Hän ymmärtää puhetta ja hänellä on rajat ja säännöt. Osaa leikkiä muiden kanssa normaalisti. Ei vingu ja kiukuttele myöskään ihan koko aikaa. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä tykkään yleensä lapsista, mutta pari pikkusisko-prinsessaa tuli tytön kavereissa vastaan, joista en pitänyt. Asuimme kahdessa kerroksessa ja eka tyttö sanoi mulle, että mun pitää kantaa hänet yläkertaan leikkimään tyttöni huoneeseen. Ihan älytöntä passaamista odotti. Ei tullut toiste, en siis tietenkään ala isoja lapsia kantamaan. Toinen tapaus kiusasi meidän koiraa, eikä lopettanut kun sanoin siitä, hyvä ettei lentänyt niska-perse-otteella ulos saman tien.
Vierailija kirjoitti:
Mitenköhän vaikka vakan työntekijät selviää tästä? Vai pitääkö ne kaikista lapsista?
Vakasta en tiedä, mutta ainakin ennen vanhaan kun vielä oli päiväkodit niin siellä oli tiukat säännöt lapsille. Hoitajat komensivat lapsia melkein kuin sotilaita ("istu", "hiljaa" jne.) ja jos lapsi ei totellut niin tuli jäähy tai muu rangaistus.
Ei tarvitse pitää. Eihän siihen oikein voi vaikuttaakaan. Lapset ovat selkeitä persoonallisuuksia jo pienestä pitäen. Muistan omien lapsieni päiväkotikavereista joillakin jo selkeitä manipulaatiotaitoja kiusaamisesta ja korostuneesta itsekeskeisyydestä puhumattakaan. Syythän näihin käytöksiin aina on, eikä ole lapsen oma vika.
Siksi kannattaa kuitenkin olla ystävällinen tällaisille vähemmän kivoillekin lapsille heidät kohdatessa, mutta en varmaan jaksaisi omaa aikaani ja energiaani liiemmin käyttää, jos vieraan lapsen käytös häiritsee. Näin se vaan valitettavasti menee.