Mitä mieltä olette sellaisesta, että puolison sukulaiset tms. ei koskaan opi kirjoittamaan sun nimeä oikein vaikka se ei olisi mitenkään kov
Mitä mieltä olette sellaisesta, että puolison sukulaiset tms. ei koskaan opi kirjoittamaan sun nimeä oikein vaikka se ei olisi mitenkään kovin eksoottinen?
Mun tai kaverin tai kenen vaan nimi on suht. tavallinen mutta siinä on aavistuksen vierasperäinen kirjoitusasu. Referenssejä on vaikka Cecilia, Marcus, Thomas, Karolina, Nina, Alexander, Nicolas.
Tämä erikoisniminen on pitänyt yhtä puolison kanssa 10-15 vuotta. Naimisissa , lapsi jne. Puolison perhe kirjoittaa nimen edelleen väärin "suomalaistettuna" esimerkiksi Sesilia, Markus, Tomas/Tuomas, Karoliina, Niina, Aleksanteri, Nikolas.
Erikoisniminen ei itse jaksa siitä pitää mitään meteliä mutta se ärsyttää. Tuntuu jotenkin "epäkunniottavalta". Mun mielestä on kohtuullista että muistaa mikä on läheisen lähes perheenjäsenen nimi varsinkin kun ottaa huomioon ton aikajänteen. Erikoisnimisen puolisoa ärsyttää kanssa ja se tahdikkaasti korjaa ja vastaus on aina jotain "ainiin se kirjoitettiin silleen", "se on niin erikoinen nimi että unohtuu", "aa hups". Sitten jopa seuraavana päivänä huomaa saman. Esimerkiksi suvun Signal-ryhmässä tulee nimiä mainittua niin huomaa. Sama vaikka joulukorteissa.
Puheessahan sitä ei huomaa. Nimi löytyy almanakasta. Tarinan kaikki henkilöt ja molemmat suvut on täysin mannersuomalaisia ja suomenkielisiä. Työikäiset ovat työelämässä, koulutukset vaihtelevat välillä amis-maisteri ja neurotyypillisyys varmaan keskitasoa.
Mitä mieltä? Itse ainakin nolostuisin jos muistan jonkun nimen väärin varsinkin jos ei ole mikään uusi tuttavuus.
Ongelmahan on pieni mutta ainakin itse pystyn ajattelemaan pieniäkin asioita samanaikaisesti isojen asioiden kanssa.
Sitten vaan lakkaat reagoimasta väärin kirjoitettuun tai sanottuun nimeen.