Miten löytää lapsettomuudesta jotain hyvää?

Onko ajatuksia, mikä auttaisi jaksamaan lapsettomuuskriisissä? Miten voisin nähdä valoisammin elämän ilman lapsia?

Elämässä on ollut muutenkin paljon murheita ja suruja kuten läheisen alkoholismia, sairastamista ja vanhemman yllättävää kuolemaa. Ja nyt tämäkin vielä. Emme saa lasta endometrioosini takia. Edes hoitoja ei päästä ainakaan vielä tekemään, koska luultavasti toimenpiteitä (punktio, alkion siirto) ei saataisi tehtyä endometrioosin takia. Ensin tulossa varmaankin leikkaus. Elämä tuntuu onnettomalta ja suru on ollut pysyvä seuralainen jo pitkään. Ikääkin on jo 35.