Voiko Down lapsi olla "huonoa" seuraa lapselleni?

Omani on 2.lk ja Down 7 vuotias,mutta ehkä 3-4v tasolla. He kaveeraavat pihalla,ja olen nyt huomannut että poikani on alkanut matkia tuota epäselvää puhetta ja monia eleitä. Mitä teen???

Voit muutenkin kertoa pojan tasolle sopivaa faktaa kehitysvammaisista. Tuolle down-pojalle sinäänsä merkitsee varmasti paljon saada leikkiä joskus "tavallisen" pojan kanssa.

ne jotenkin tarttuvat, epäselvä puhetyyli ym. Eikä tee sitä pahalla tai kiusalla.

maalaisjärki on ihan poikaa :). Sinä kerrot lapsellesi tietysti, että tämä toinen lapsi on sairas, ja ei osaa puhua selvästi jne. Ihan vaan kerrot lapsellesi, näinhän se menee. Ja koska lapsesi on jo 8v-9v ja terve, voit häntä ohjastaa, jos tilanne menee ei toivottuun suuntaan. Kyllä minusta jokainen lapsi on timatti tässä maailmassa. Ja se että kerrot lapsellesi toisen sairaudesta, opettaa häntä suhtautumaan toiseen oikealla tavalla. Sekä empatiaa, jota todella nykymaailma kaipaa. Tsemppiä :) !

Kuuleppa tätä, down lapset on mitä ihanempia, toki sinun täytyy olla lapsesi kanssa tarkkana, ettei sinun lapsesi ala puhua höpö kieliä,nämä lapset on mitä parhaimpia leikkitovereita sinun lapsillesi ja todella ihania lapsia. Keskustele heidän vanhempien kanssa!Terv.Hoitaja mies 55Vuotta.

Enpä oikein tiedä, kylässämme oli ihan muuten kiva down-tyttö mutta sai kerran raivokohtauksen ja olisi kuristanut kaverini kuoliaaksi ellei aikuinen olisi mennyt väliin. Tyttö halusi olla poika ja kaverini lapsen suoruudella sanoi että sinähän olet tyttö.

Hänen äitinsä toi tytön kerran hoitoon äidilleni kun olin 13-vuotias, tyttö oli hellariksi kasvatettu ja halusi että rukoilemme että jumala tuhoaisi maalliset musakasettini, vedin käteni pois ja sanoin nätisti että haluan kyllä pitää musiikkini. Tyttö veti ilmaa sisään aika uhkaavasti mutta äiti tuli paikalle ja selitti että eihän kaseteissani ollut mitään pahaa. Onneksi tilanne laukesi siten.

Olen työskennellyt down-syndroomaisten kanssa ja ovat todella mukavia suurin osa mutta on aika vastuutonta esittää että ovat kaikki "täydellisiä enkeleitä"....

ovat välillä aggressiivisia. Kumpikin on toimivia lapsia ja oppivat lukemaankin 8-9 -vuotiaana jne. Kumpikin saattaa suuttuessaan kuristaa tai vahingoittaa pahasti leikkikaveriaan. Koko ajan saa vanhemmat vahtia.

lapsuudessa kehitysvammainen kaveri (ei down). Muistan, että minäkin matkin joitain hänen eleitään. En siis kiusallani, vaan jollain lailla kai ihailin häntä. Luulin, ettei kukaan huomaisi matkimista, mutta sitten äitini huomautti mulle asiasta ja siihen se matkiminen jäi.



Kai se erilaisuus jotenkin kiehtoo ja siitä se matkiminen johtuu :)

tytöt ovat jossain vaiheessa matkineet jotain sellaista, jota ovat ihailleet tai sitten ääni, eleet ja kaikki ovat olleet samanlaisia kuin sellaisen kaverin kenen kanssa ovat viettäneet paljon aikaa. Se on todennäköisesti ihan tahatonta ja täysin vaaratonta. Ei sun lapsesi siitä taannu, vaikka välillä vähän sössöttääkin.