Nainen, ovatko maskuliinisuus, päämäärätietoisuus ja jämäkkyys hyviä piirteitä miehessä?
Kommentit (14)
Ei. En halua uraohjusta jolle status on tärkeää.
Mitä tarkasti ottaen sisältää maskuliinisuus?
Onko ne jotain piirteitä jotka naisessa vaikuttavat oudoilta?
Onko mainitut jämäkkyys ja määrätietoisuus jotenkin epänaisellisia piirteitä?
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkasti ottaen sisältää maskuliinisuus?
Onko ne jotain piirteitä jotka naisessa vaikuttavat oudoilta?
Onko mainitut jämäkkyys ja määrätietoisuus jotenkin epänaisellisia piirteitä?
Miksi sinä alat sotkemaan naisellisuutta tähän? Eikö voi kysyä miehen jämäkkyyttä tai määrätietoisuutta ilman, että se tulkitaan vastakkainasetteluksi?
Monen mielestä joo. Minua ei kiinnosta. Haluaisin pehmeän ja herkän miehen, jolla on intohimo johonkin elämässään, kantaa kuitenkin itsensä itsevarmasti, on ajattelumaailmaltaan buddhalainen ja kykenee elättämään itsensä.
Vierailija kirjoitti:
Jos mies on omissa asioissaan päämäärätietoinen ok, jääkö vapaa-aikaa vielä. Mutta jos ei ole muilta liikaa vaativa tai riivinrauta. Miesten ongelma on kylmät energiat ja suorasti töksäyttely, liiankin suora ajattelu. Vaikka tietoa hekin hakevat eri tavoin asioista. Naisilla voi olla lämpöä vähän enemmän ja monimutkainen ajattelu + tunteet, vaikka perille päästään hyvin ja nopeastikin.
Ei minulta. [Olen usein käyttänyt + merkkiä!].
Fokusoitunut mieli on yksi menestyksen
tärkein elementti kaikissa meissä. Sisäisen
itsekurin aisaparina.
On ne tänään, mutta huomisesta en tiedä. Silloin voin olla kiinnostunut jostain muusta.
Päämäärätietoisuus kuulostaa kamalalta. Elämäähän ei voi kovin jämäkästi suunnitella, koska arvaamaton ja yllätyksiä täynnä se on, mihin ei pysty kukaan varautumaan. Mies, joka pitää langat liian vahvasti käsissään, luulee, että voi itse ohjailla elämää minne haluaa. Ei kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Päämäärätietoisuus kuulostaa kamalalta. Elämäähän ei voi kovin jämäkästi suunnitella, koska arvaamaton ja yllätyksiä täynnä se on, mihin ei pysty kukaan varautumaan. Mies, joka pitää langat liian vahvasti käsissään, luulee, että voi itse ohjailla elämää minne haluaa. Ei kiinnosta.
Päämäärätietoisuutta tarvitaan, jos haluaa esimerkiksi edetä opinnoissa, uralla tai kartuttaa omaisuutta. Tai ihan vaikka edetä missä tahansa harrastuksessa. Mikään ei tapahdu yhdessä yössä.
Hyviä piirteitä miehessä. Tietenkin kaikessa on ääripäät.
Henk.koht. haluan lempeän, rennon, rauhallisen miehen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies on omissa asioissaan päämäärätietoinen ok, jääkö vapaa-aikaa vielä. Mutta jos ei ole muilta liikaa vaativa tai riivinrauta. Miesten ongelma on kylmät energiat ja suorasti töksäyttely, liiankin suora ajattelu. Vaikka tietoa hekin hakevat eri tavoin asioista. Naisilla voi olla lämpöä vähän enemmän ja monimutkainen ajattelu + tunteet, vaikka perille päästään hyvin ja nopeastikin.
Ei minulta. [Olen usein käyttänyt + merkkiä!].
Fokusoitunut mieli on yksi menestyksen
tärkein elementti kaikissa meissä. Sisäisen
itsekurin aisaparina.
Määrittele menestys. Sitten sisäistä, etteivät kaikki halua samaa tai edes arvosta samaa.
Siis ihan JOKAISEN aikuisen täytyy tarvittaessa osata olla jämäkkä. Elämässä tulee kaikenlaisia tilanteita, ja niissä pitää osata toimia. Toisaalta jokaisen aikuisen täytyy osata olla sitten joissain muissa tilanteissa muutakin. Päämäärätietoisuus - vähän sama juttu, joskus sitä tarvitaan aikuisen elämässä. Mutta sitä ei saa käyttää tekosyynä muiden jyräämiseen, itsekkyyteen tai joustamattomuuteen. En näkisi näiden olevan erityisesti miehen kohdalla toivottavia piirteitä.
En ole ihan varma, mitä tässä nyt maskuliinisuudella haetaan, mutta on hyvä, että miehessä on jonkin verran maskuliinisuutta (tai maskuliinisuudeksi miellyttyjä ominaisuuksia) - toisaalta on hyvä, että miehessä on myös feminiinisiä (feminiinisiksi miellettyjä) ominaisuuksia. Yleensä liian maskuliiniset miehet ovat kuitenkin tylsiä ja yksiulotteisia, ja se liiallinen maskuliinisuus ei vain "toimi". Melkeinpa sellaisissa miehissä myös maskuliiniset puolet pääsevät oikeuksiinsa, joissa on myös feminiinistä puolta - ja jotka eivät pelkää sitä puolta itsessään.
Kyllä, mikäli ilmenevät terveellä tavalla. Maskuliinisuus vastuullisuutena ja aloitekykynä, ei reuhaamisena ja pullisteluna. Määrätietoisuus sinnikkyytenä ja että jotain tapahtuu elämässä, eikä vain ajelehdi ja juo kaljaa, muttei äärimmäisenä muita polkevana ja pakonomaisena menestyksentavoitteluna. Jämäkkyys vakautena ja luotettavuutena, ei jäykkyytenä ja joustamattomuutena.
Jos niitä on sopivassa määrin (nro 13 sanoi hyvin) ja miehessä on myös nöyryyttä ja joustavuutta; niin ilman muuta. Tasapaino ennen kaikkea.
Jos mies on omissa asioissaan päämäärätietoinen ok, jääkö vapaa-aikaa vielä. Mutta jos ei ole muilta liikaa vaativa tai riivinrauta. Miesten ongelma on kylmät energiat ja suorasti töksäyttely, liiankin suora ajattelu. Vaikka tietoa hekin hakevat eri tavoin asioista. Naisilla voi olla lämpöä vähän enemmän ja monimutkainen ajattelu +tunteet, vaikka perille päästään hyvin ja nopeastikin.