Muistatteko millaisia autokatsastukset olivat vielä 90-luvulla
Tuli tuosta Alkon myyjien pelottavuudesta (tiski-Alkokeskustelu) mieleen millaisia katsastusmiehet olivat samoihin aikoihin kun Alkossa oli vielä myyntitiskit.
Kovaa kyykytystä, ärjumistä ja v-ttuilua.
Omia kokemuksia katsastuksesta?
Kommentit (12)
Kun katsastus ei ollut enää valtion monopoli niin oli pakko alkaa miettimään myös sitä asiakaspalvelua. Kun ihmiset sai valita minne mennä niin kaikki kärtty-ukot jätettiin väliin.
Minulla oli autossa lisävalot ja auto oli niiden kanssa katsastettu useita kertoja. Yhdessä katsastuksessa insinööri sitten mittasi niiden välin todella tarkasti ja totesi niiden olevan 1,5 senttiä liian lähekkäin. Jouduin siirtämään kumpaakin sentin verran. Sen jälkeen valojen etäisyyttä ei koskaan tarkastettu
Katsastusmiehet oli julkkiksia meidän kylällä, kaikki tunnettiin sukunimellä. Kaksi oli mulukun maineessa, siinä hymy hyytyi, kun oma vuoronumero napsahti tauluun ja jompikumpi näistä tuli ovelle.
Minun ensimmäinen katsastukseni vuonna 1985 maksoi 45 markkaa. Mitähän se olisi nykyrahassa?
Edit. Löysin tällaisen. https://stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
Vuoden 1985 45 markkaa vastaa viime vuoden 18,01 euroa. Aika paljon vähemmän kuin nykyinen melkein 70 euroa päästömittauksineen.
Kultainen 80-luku!
Eräät suosituimmat automallit kyllä erittäin tehokkaasti poistettiin liikenteestä kun tiukasti sitten eräät merkkikohtaiset kohdat oli tarkastelussa.Lähinnä sitten lato ja pihanperä autot jäi jäljelle.
Kuulin aikanaan että Israelissa poikalapset ympärileikataan ja esinahat heitetään pellolle. Aikanaan pelto kasvaa täyteen isoja kyrpiä metsureiden kaadettavaksi ja ne laivataan Suomeen katsastusmiehiksi.
Asiakkaille vittuiltiin ja osoitettiin kuka on herra kun auto hylättiin. Jarruputket vaihdatettiin varmuuden vuoksi.
Tyypillinen virkamies. Elementissään silloin kun pääsee osoittamaan ja käyttämään valtaa jossain muodossa.
Vierailija kirjoitti:
Kun katsastus ei ollut enää valtion monopoli niin oli pakko alkaa miettimään myös sitä asiakaspalvelua. Kun ihmiset sai valita minne mennä niin kaikki kärtty-ukot jätettiin väliin.
Pienellä paikkakunnalla on todella mukava yksityinen katsastusasema. Kahvia, keksiä ja karkkia tarjolla. Viihtyisä ilmastoitu odotustila ja ystävälliset asiakaspalvelijat. Jos auto hylätään niin ei v*ttuilla vaan asiallisti sanotaan ongelmat.
En muista, olin vasta lapsi 90-luvulla. Mutta muistan sellaisen katsastuksesta saadun tarramerkin, joka piti liimata auton ikkunaan ja isäni antoi minun aina tehdä tuon liimauksen.
Vierailija kirjoitti:
Katsastusmiehet oli julkkiksia meidän kylällä, kaikki tunnettiin sukunimellä. Kaksi oli mulukun maineessa, siinä hymy hyytyi, kun oma vuoronumero napsahti tauluun ja jompikumpi näistä tuli ovelle.
Ja suurella todennäköisyydellä täysi mulkero oli se kolmaskin.
.