Mitä tekisit tässä tilanteessa?

ja samalla juttelet hieman hänen vanhempiensa kanssa.

kyllä meidän pihalle saa tulla leikkimään ja ovikellojakin saa soittaa leikkikaveria hakeakseen. Aina pahantekoa (kasvienrepimistä tms.) huomatessani tietnekin huomauttaisin ettei niin saa tehdä. Mut siis jos se lapsi on ihan normaalin näköinen, ei nälkiintynyt, pelokas, likainen, tms niin en mä oikeastaan edes näe tuossa mitään kovin kummallista. Tuskin hän kovin kaukana asuu. häntä on varmaan neuvottu, että vieraille ei saa sanoa kuka on ja missä asuu - muualla maailmassa näin kehotetaan tekemään lapsikaappausten takia.

ja sinusta tuntuu, että hänen ikäistään pitäisi vielä vahtia, niin voisit tosiaan pyytää lasta näyttämään sinulle, missä asuu.



Jos saatat lapsen kotiin, niin sano äidille/isälle tai kuka siellä onkaan, että lapsi on ollut pitkään teidän pihassa ja et ollut varma, onko hän eksynyt/karannut tms., joten päätit varmuuden vuoksi saattaa lapsen kotiin, koska et uskaltanut jättää varmistamatta, että lapsi löytää kotiinsa.



Näin et syytä ketään vaan olet vain huolehtivainen täti.

ja sinusta tuntuu, että hänen ikäistään pitäisi vielä vahtia, niin voisit tosiaan pyytää lasta näyttämään sinulle, missä asuu.

Jos saatat lapsen kotiin, niin sano äidille/isälle tai kuka siellä onkaan, että lapsi on ollut pitkään teidän pihassa ja et ollut varma, onko hän eksynyt/karannut tms., joten päätit varmuuden vuoksi saattaa lapsen kotiin, koska et uskaltanut jättää varmistamatta, että lapsi löytää kotiinsa.

Näin et syytä ketään vaan olet vain huolehtivainen täti.

mutta nyt lapsi on ollut pihallamme tosiaan reilun viikon ajan joka päivä - onko tekopyhää, että puutun asiaan vasta nyt? Lapsihan on voinut kertoa leikkineensä sen ja sen kanssa, miksi nyt yhtäkkiä alan miettiä, onko hän karannut. Ja onko tosiaan ihan normaalia että 5-vuotias ulkoilee tuntikausia yksin, itse kyllä huolestuisin jos omani olisi noin kauan pois kotoa näkymättömissäni enkä tarkalleen tietäisi, missä hän on?



Kiitos kaikille vastauksista, lisääkin mielipiteitä saa laittaa.



ap

joudut vain keksimään hieman toisenlaisen stoorin.

että nyt riittää, en jaksa enää vahtia lastanne. Ja tosiaan olen sen verran nynnerö, että pelkään pahoittavani lapsen vanhempien mielen, inhottaa ajatella tilannetta, että seison heidän ovellaan ja yritän selittää, että lapsenne tulee toistuvasti meille sisälle vaikka olen kieltänyt, naapuritkin valittavat turhasta ovikellojen pimpottelusta (soittelee siis myös mm. lapsettomien ihmisten ovikelloja) ja että olisi kiva saada olla omassa rauhassa ilman että tuntematon lapsi pyörii takapihallamme ja repii puista lehtiä..



ap

lähtisin kyllä saman tien etsimään "omistajaa". En katselisi viikkoa.

ootko sinä nähnyt lasta aikaisemmin. Sähän saatoit sattua lapsen kanssa samalle pihalle ekan kerran vasta sinä päivänä.

jälkeen että juuri tämän tädin pihalla hän on leikkinyt koko tämän ajan. Siksi en haluaisi valehdella.



Ja kyllä, olisi pitänyt puuttua aikaisemmin, mutta jotenkin ajattelin koko ajan, että tuskin hän nyt enää tänään tulee. Mutta tulee vaan, eilenkin odotteli pihalla jo valmiiksi kun tulimme töistä ja päiväkodista kotiin, ja esim. lsuantaina kävi neljään otteeseen (lähetin aina välillä kotiin), pisimmillän tuon kolme tuntia. Asian tekee hankalaksi se, että omat lapseni tykkäävät leikkiä hänen kanssaan, mutta tämän lapsen seurassa tekevät kaikkea sellaista pientä "pahaa", jota keskenään eivät ainakaan tähän mennessä ole keksineet tehdä, mm. tuo ovikellojen pimputtelu.



ap

jos hän kerran tulee useana päivänä, niin joku tietää suunnilleen, missä hän on. Tai sitten siinä perheessä hänen ikäisensä saa jos liikkua yksin, perheissä on niin erilaisia käytäntöjä.

joka kertoo ne säännöt. Ei niitä voi perheet itse ruveta rustailemaan. Ja jos lapsi tekee pahojaan, kyllä vanhemmat siitä ovat vastuussa.

ihan rehellisesti ja asiallisesti ja suoraan. Ei tuossa ole mielesätni mitään pahaa. Itse ainakin ymmärtäisin ihan hyvin, jos saisin lasteni tekemisistäpalautetta.

Etkö voi vain lähteä lapsen mukaan ja kertoa että lapsi on ollut pihallanne viimeaikoina varsin pitkiä aikoja ilman aikuista. Kertoisin myös, että lapsi puuhailee niin kuin tietysti viisivuotiaat tekevät vähän omiaan, ja taloyhtiön muut aikuiset jotuvat sanomaan lapselle.

ja tehdä kuten sinä, ja muutamat muut edellä, ehdotat ja toivoa, ettei kukaan "tule silmille". Vihaan ihmisten mielten pahoittamista ja pelkään, että tässä käy niin, mutta ehkä on sekä lapsen oman edun (pyöräilee aika holtittomasti, kypärä auki tai ilman koko kypärää enkä tiedä kuinka kauas meiltä ajaa) että meidän mielenrauhan kannalta hyvä hoitaa asia pois päiväjärjestyksestä ennen kuin sattuu.



t. nynnerö ap :)