Olen väsynyt elämään
Kaikkeni aina teen ja tulee vain kuraa niskaan. Koskaan en ole päässyt mistään luksuksesta nauttimaan, vaikka raadan koko ajan. Ei ole ketään toista ihmistä vierellä millään tavalla. Kukaan ei auta. Ei tue. Ei jaa. Töissäkin voin vuoden raataa täydellisillä suoritteilla, mutta sitten, kun unohdan yhden kynän nostaa lattialta niin saan kirjallisen varoituksen. Ilmeisesti minusta ei sitten muutenkaan pidetä, vaikka minä tykkäsin olla tuolla kyllä töissä. Missään ei arvosteta. Mitä järkeä tässä paskassa oikeasti on? Saisipa edes seksiä.
Kommentit (5)
Niin minäkin olen. Rankkaa elää tässä vaativassa yhteiskunnassa.
Vierailija kirjoitti:
Niin minäkin olen. Rankkaa elää tässä vaativassa yhteiskunnassa.
Niin no, vaikka tekisi kaiken vaatimusten mukaan niin sekään ei riitä ja jos yhdenkin virheen teet niin olet kuollut huolimatta kaikista muista onnistuneista teoista.
Yritän keksiä mitä lohdullista voisin sanoa. Harmillista kuulla että olet tuota mieltä. Ehkä oot kuitenkin nyt vaan aallon pohjalla, ja sen harja on vielä tulossa.
Jos pyytäisin sua listaamaan mitkä asiat elämässäsi on hyvin? Välillä tekee hyvää muistuttaa itseään, että mikään tässä elämässä ei ole itsestäänselvää, edes se, että herättiin tähän päivään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin minäkin olen. Rankkaa elää tässä vaativassa yhteiskunnassa.
Niin no, vaikka tekisi kaiken vaatimusten mukaan niin sekään ei riitä ja jos yhdenkin virheen teet niin olet kuollut huolimatta kaikista muista onnistuneista teoista.
Joo kuten sanoin juuri. Tuttua koko elämäni ajalta. Sekin riittää virheeksi ettei halua aina alentua miellyttämään muita, siitäkin saatetaan loukkaantua verisesti. Oikeushan pitäisi olla myös sanoa ei. Ei saisi myöskään puolustautua.
Ja olen nainen ja kaikki kohtelee senkin takia paskasti, kun kuvittelee, että olisin jotenkin etuoikeutettu. Oikeasti en ole ja sen lisäksi saan päälle vielä tuon paskan käytöksen. En jaksa.
Ap