Suomalaisten pörssiyhtiöiden johtajilla ei ole riittävästi kansainvälistä kokemusta

Suomalaisten pörssiyritysten kasvumahdollisuudet eivät olleet koskaan niin hyvät kuin viime vuosikymmenellä. Käytettävissä oli halpaa pääomaa, korkeasti koulutettua työvoimaa, digitalisaation ja palvelullistumisen tuomat mahdollisuudet sekä avoimet markkinat länteen, itään ja etelään. Silti kasvu jäi olemattomaksi. Voiko perimmäinen ongelma olla missään muussa kuin yrityksissä itsessään?

Talvella puhuttiin paljon talouskasvun puutteesta. Jorma Ollila sivusi yritysten omaa vastuuta. Teknologiateollisuuden puheenjohtaja ja Vaisalan omistajasuvun jäsen Ville Voipio kritisoi jo hieman suoremmin omistajia. Heikki Herlin puhui suomalaisyrityksiä vaivaavasta "osinkoholismista", joka estää pitkän aikavälin kehitykseen panostamisen.

Mikä yrityksissä mättää? Suurin osa Suomen suuryrityksistä on perustettu ennen itsenäisyyttä, ja ne toimivat hyvin kapeilla ja matalan kilpailuintensiteetin aloilla. On puutetta kansainvälisistä kyvykkäistä johtajista ja etenkin suomalaisten johtajien kansainvälisestä kokemuksesta. Vain harva suomalainen johtaja on työskennellyt ulkomailla huippuyrityksissä, vaativissa rooleissa ja kovassa kilpailuympäristössä.

Digitalisoituvassa ja palvelullistuvassa maailmassa kokemus korkean kilpailun kansainvälisistä huippuyrityksistä olisi ratkaisevan tärkeää, jotta suomalaiset yritykset voisivat kasvaa ja menestyä globaalisti. 

Ehkä suomalaisten omistajien kannattaisi pohtia, voisiko ulkomainen johtaja tuoda uutta virtaa. Se saattaisi auttaa suomalaisia yrityksiä murtamaan kasvulukot.

Verotuksesta puhuminen on niin masentavaa ja tyypillistä Suomelle, että sille kannattaisi hakea EU:n alkuperäissuojaa.

Eero Vassinen, entinen yritysstrategi

Kirjoittaja on Helsingin Sanomien vakituinen kolumnisti

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011142856.html